Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Seikkailujuoksija testaa

July 20, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Jos kaikki menee jetsulleen, niin singahdan aavikolle noin neljän kuukauden kuluttua.

Tai oikeastaan jo aiemminkin, sillä aion mennä käymään kohdealueella syys-lokakuun vaihteessa.

No, se itse aavikkojuoksu alkaa reilun 4 kuukauden kuluttua.

Mitäs sitä ennen pitää tapahtua?

Paljon.

Kaikki mukaan lähtevät varusteet on käytävä tarkkaan läpi seuraavien kuukausien aikana.

Juoksukengät ovat jalkatyöläisen tärkein varuste.

Testasin keskiviikon juoksulenkillä Merrellin Agility Peak 4 -kenkiä.

En ole juossut kyseisellä mallilla ainakaan vuoteen.

Olen pitänyt jalassa saman valmistajan Moab Flight -kenkiä tai Nova kolmosta.

Ensiksi mainittu on ylivoimainen suosikkini.

Se on hyvin vaimennettu ja todella “herkkä”.

Tällä tarkoitan sitä, että se rullaa aivan mahtavan hyvin.

Minulle sopii juoksuun vain sellainen jalkine, jossa on erittäin (herkkä ja) taipuisa päkiä. Moab Flightissa on….

Se onkin tällä hetkellä Merrellin kattauksessa minulle parhaiten sopiva jalkine.

Jokin muu malli lähtee myös mukaan, mutta en tiedä vielä mikä niistä olisi aavikko-olosuhteisiin sopivin.

Jaloista on pidettävä extra-hyvää huolta.

Mietin just keskiviikon testilenkillä, millä keinoilla vältän rakkojen syntymistä?

Edellisellä kerralla (2021) jalkineen päällinen oli hiertänyt varpaisiin rakot.

Kyseisen jalkineen kangas on aika paksua, joka toisaalta estää hiekan kulkeutumisen kenkään, mutta hiertää varpaita.

Kyseinen malli jää nyt tästä syystä johtuen tänne perusleiriin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämän kertaisen blogikirjoituksen.

Yhteys luontoon

July 19, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

“Maadoittuminen (grounding, earthing) on filosofiaan, mietiskelyyn ja itsetutkiskeluun liittyvä termi, jolla pyritään kuvaamaan tilaa, jonka ihminen saavuttaa tietynlaisen meditaation avulla”.

“Maadoituksen pohjana usein on luontomystiikkaan sekoittunut idealistinen käsitys maailmasta, jossa meditoija uskoo pääsevänsä mietiskelyn ja mentaaliharjoitusten avulla yhteyteen luonnon kanssa. Luonnon voimien nähdään rauhoittavan ihmistä ja antavan tämän käyttöön luonnossa virtaavia energioita. Näillä energioilla voidaan uskoa olevan myös parantavia vaikutuksia. Ilmiöstä ei ole tieteellistä näyttöä”. (Wikipedia)

Olen kuullut ja lukenutkin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana maadoittumisesta.

En ole asiaan tarkemmin perehtynyt, mutta minulla on aiheeseen liittyviä kokemuksia.

Olen sitten aavikolla tai jäätiköllä, niin juurtuminen ei ala heti ensimmäisenä päivänä eikä toisenakaan, vaan se ottaa oman aikansa.

Jos pitää sanoa jokin aikamääre, niin viikko.

Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Havainnointikyky paranee. “Ahaa, tuosta on käärme luikerrellut, mikäs tuolla pusikossa rasahti…jne”.

Keskityn paljon itse juoksuun “elämällä hetkessä” ja muut häiritsevät tekijät jäävät taka-alalle.

Löydän pehmeässäkin hiekassa paremmat kulkureitit seuraamalla tuulten jättämiä jälkiä, jotka ovat tehneet alustasta juostavamman.

Ainoastaan kerran rauhoittuminen ei onnistunut. Se tapahtui Arabiassa joulukuussa 2021.

Siinä oli kaikenlaista härdeliä, joista yksi liittyi minun ja minua seuraavan tukiauton väliseen yhteistyöhön.

Jouduin juoksemaan erittäin lähellä mukana seurannutta tukiautoa, jotta kaikki minusta lähtevä data (vauhti, syke…) olisi siirtynyt autossa olleeseen “mustaan laatikkoon” ja sieltä satelliitin kautta Suomeen.

Se ei sitä peliä ratkaissut, mutta tämä seikka on otettava huomioon, mikäli myös ensi kerralla dataa tms. siirretään livenä Suomeen.

Valitsen ensi kerralla oman reittini ja pidän ajatukset vain juoksemisessa ja ympäristössä. Minulla on idea, miten mahdollinen “live-seuranta” voidaan toteuttaa, mikäli sille osoittautuu tarvetta ja kiinnostusta.

Loppukiri

July 19, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Tätä kirjoittaessa, minulla on edessä vielä neljä treeniä ennen muutaman päivän harjoitusbreikkiä.

Tiistai alkoi erinomaisesti kulkeneella intervalli-treenillä Solvallan urheilukentällä.

Osa vedoista oli hitusen alle 4 minsan kilsavauhdilla, loput rahtusen yli.

Solvallan urheilukentän Mondo-pinnoite on valitettavasti nähnyt jo parhaat päivänsä.

Yksi juoksukaveri astui kovassa vauhdissa snadiin kuoppaan ja se teki ilmeisen kipeää.

Tein illalla vielä jumpan.

Kyseessä ei ollut mikään satujumppa, vaan ihan perspivoiva treeni.

Page 387 of 1846«‹385386387388389›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Mielenlaatu
  • NBU
  • “Niin sä sanoit vuosi sitten”
  • Kisakatsomossa
  • Numerolappu rintaan 2027?

Archives

Scroll to top