Hydrate or die….

/in /by

Sami Jauhojärvi on kehoittanyt eräässä Hiihto-lehden artikkelissa hikiliikkujia nauttimaan litran nestettä per 20 painokiloa. Ja sen päälle tulee ruoan kanssa nautittava ja ravinnosta tuleva neste.

En ole päässyt kolmeen litraan (n.60 kg) per päivä ja kahdenkin kanssa on niin ja näin.

Olen uudistanut treenejä melko paljon, mutta nesteytyksen osalta edistystä ei ole tapahtunut.

Liikunnan aiheuttama hikoilu haihduttaa kehosta nesteitä ja voi johtaa jopa nestevajeeseen, mikäli veden juominen unohtuu.  Vähäinen nesteytys voi aiheuttaa väsymystä, lihasheikkoutta, päänsärkyä, lihaskramppeja ja huimausta.

Tämä nyt muistutuksena niin itselle kuin muille, sillä lämpötila näyttää nousevan pikku hiljaa kohti hellelukemia.

Tässä yksi esimerkki tuotteesta, jota käytän niin aavikolla kuin kotimaisemissa.https://www.tapiolanapteekki.fi/fi/apteekki-nesteytys-pore-10-tabl.html

Psykologiset perustarpeet

/in /by

Kuten sunnuntaina (ja aiemmin) kerroin, niin teen yritysluentoja.

Aika usein puhun motivaatiosta.

Yksi motivaatioon läheisesti liittyvä teoria on nimeltään “itseohjautuvuusteoria” (Ryan/Deci)

Itseohjautuvuusteorian eli itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, joiden läsnäolo on välttämätön hyvinvoinnille ja elämäntyytyväisyydelle.

Teorian tunnustamat kolme perustarvetta ovat seuraavat:

  1. Omaehtoisuus. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, että ihminen on vapaa päättämään omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista.
  2. Kyky. Tämä tarkoittaa henkilön kokemusta siitä, että hän osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan.
  3. Yhteisöllisyys. Tämä tarkoittaa ihmisen perustavaa tarvetta olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Me välitämme toisista ihmisistä ja haluamme kokea, että meistä välitetään.(Lähde/kopio: Wikipedia)
  4. Lisäisin tähän vielä merkityksen.

Aika monet tekevät duuneja ulkoisten palkkioiden (eli motivaation) pohjalta. Se lienee yksi syy siihen, miksi osa jengistä on jossain vaiheessa työhönsä niin ryytyneitä, että ovat valmiita tekemään aika suuriakin elämänmuutoksia.

Minä olen tästä ihan oiva esimerkki. Mikään muu ei kiinnostanut kuin juokseminen, joten siitä piti tehdä ammatti.

Juoksijan taivas

/in /by

Runner´s High on sanakirjan (Oxford) mukaan “hyvinvoinnin tai euforian tunne, joka seuraa fyysisestä harjoittelusta, etenkin juoksemisesta”.

“Aivotutkijat ovat pitkään luulleet, että aivokemikaalit nimeltä endorfiinit aiheuttavat runner’s high’n. Kuitenkin tuoreempi tutkimus on osoittanut, että endocannabinoidit (välittäjäaineet joilla on samanlainen vaikutus kehoihimme kuin kannabiksella eli marijuanalla) ovat pääasiassa vastuussa tästä”.(Lähde: Intersport.fi)

Meikäläinen oli sunnuntaina aika pilvessä (stoned). Koin nimittäin…ja itse asiassa pitkästä aikaa..oikein taivaallisen olon juoksun aikana. Oli ihan sellainen fiilis, kun olisin siirtynyt kehon ulkopuolelle. Niin vahva tuo tunne oli.

Koin näitä pilvitiloja aikonaan useamminkin, mutta edellisestä on jo siis aikaa.

Ja kuinka hyvältä se tuntuikaan. “Tätä varten on harjoiteltu” oli ensimmäinen reaktioni.

Mietin myös sitä, että uudistunut harjoittelu on tuomassa juuri sitä tulosta, jota olen lähtenyt hakemaan.

No, ei pilveä pään täydeltä.

Edessä on vielä yksi sunnuntain treeni, jonka teen omalla kuntosalilla.

Maanantai on totaalisesti lepoa. Tiistaina teen kuntopiiritreenin ja vasta keskiviikkona juoksen seuraavan kerran.

Olen nimittäin oppinut sen, että kun selän takana on tuntuva myötätuuli, niin juuri silloin kannattaa pitää päivä pari juoksutreeneistä breikkiä.