Aurinkoista keskiviikkopäivää Nuuksiosta.
Ohessa on video, jonka on pajallaan sorvannut Jani Mattson. https://www.youtube.com/watch?v=PgPuSiq3Xco
Videopätkä on kuvattu Solvallassa, muutama kilsa tästä meidän Solvikin perusleiristä.
Eipä muuta tällä erää….
….kysymyksellä alkaa melkeinpä kaikki ulkomailta saapuvat meilit.
No vastataan tässä nyt kaikille ja yhteisesti.
Hyvää kuuluu.
Kävin luottofyssari-Santun pakeilla. En saanut vielä kesätodistusta kouraan, mutta selvisin välitentistä rimaa hipoen. Näin se meni kouluaikoinakin….
Vasen puoli lantiosta vuotaa edelleen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Se minun aavikon polkikipu johtui vain ja ainostaan tästä.
On hyvä, että me tiedämme mihin osa-alueeseen keskitytään muita tietetenkään unohtamatta.
Juoksen tänään maantiellä. Joudun kuitenkin ottamaan kahdet juoksukengät lenkille mukaan, sillä kylätiemme on vielä osin umpijäässä enkä viitsi ottaa sitä riskiä, että vedän pannut. Pistän siis nasturit alkumatkan jälkeen reppuun ja vaihdan jalkaan upouudet Merrell Long Sky 2 (=mallinumero)
Juoksen tänään Nuuksiontietä eli tiedossa on rutkasti ylä-ja alamäkiä, mutta alla on pitävä alusta.
Keskiviikkona juoksen täällä Nuuksiossa polkulenkin, torstaina ja perjantaina suuntaan kengän kärjet kohti muita maisemia pysyen kuitenkin pääasiassa Espoon puolella.
Sain tänään eräältä arabiajuoksun paikalliselta tukijalta mukavan viestin. Se kuului lyhyesti ja ytimekkäästi näin: “All will good for the next adventure”.
Hyvää siis kuuluu. Ei muuta kun tossua toisen eteen.
Otan esille asian, josta kirjoitin viimeksi noin vuosi sitten asian tärkeyden vuoksi.
Oheisen (Ylen) jutun mukaaan, jopa yli puolet juoksijoista kärsi jonkin sortin vammoista joka julmetun vuosi.https://yle.fi/uutiset/3-11906056
“Kevät on juoksuharrastuksen aloittamisen aikaa. Monella homma tökkää kuitenkin pian polvi- tai nilkkakipuun” aloittaa Ylen toimittaja artikkelinsa.
Näin se varmaan on.
Ainakin tänä vuonna maa voi olla roudassa pitkään, joka tarkoittaa, että maa pysyy kovana kuin betoni vielä jonkn tovin. Se voi altistaa jalka-juiperruksille, sillä “betoni” ei ole juoksualustana sieltä hellimmästä päästä.
No, tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei kandeisi juosta. Maltilla vaan liikkelle, niin hyvä tulee.
Suurempi ongelma on kuitenkin se, etteivät ihmiset liiku kuin se, että joillekin juoksijoille tulee jalkakipuja…
Jalkakivuista tuli mieleen se, että Arabiassa vihoitellut polvi, on 100% kunnossa.
Osasyy on varmaan jumppatreenien, joista teen edelleen säännöllisesti. Niin myös tänään. Teen tosin siitä kevytversion.
Tapaan fysioterapeutti Santun huomenna tiistaina.
Saas nähdä tuleeko minulle uusi jumpaohjelma vai jatketaanko samalla kaavalla?
