Önskeresan

/in /by

Oli vuosi 2006 ja valmistauduin ensimmäiseen ulkomaan seikkailuuni Pohjoisnavalle. Myös media kiinnostui tekemisistäni ja kerroin useissa haastatteluissa motiiveistani aloittaa uusi seikkailullinen ura.

 

Olin tuolloin ollut jo pari vuotta Juoksija-lehden hommissa ja kirjoitin lehteen aika paljon erilaisia juttuja. Skrivasin myös muutaman kolumnin, joista yhden nimi oli “unelmamatka-önskeresan”, Se julkaistiin muistaakseni helmikuussa 2007.

 

Unelmamatka-artikkelin inspiraatio syntyi kirjailija Göran Schildista ja hänen kirjastaan “unelmamatka”. Siinä kirjalija kertoi Välimeren matkasta, jonka hän lupasi itselleen, jos selviää sodan helvetistä. Ja hän selvisi ja piti lupauksensa. Näin hän matkasi “Daphne”-veneellään kohti Välimerta toisen maailmansodan runteleman Euroopan halki.

 

Kerroin Juoksijan lukijoille, että tuleva matka Pohjoisnavalle on minun unelmamatkani, joka oli syntynyt vuotta aiemmin ja aikomuksestani  oli myös toteuttaa se. Halusin kirjoituksellani motivoida lukijoita toteuttamaan oman unelmansa, mikä se sitten ikinä onkaan. Suurin este unelma toteuttamiseen on (vain) oma pää.

 

Tämä oli pitkä aasinsilta viime sunnuntaina esitettyyn Görän Schildin matkasta kertovaan dokumenttiin, joka on nähtävissä vielä muutaman päivän ajan Yle Areenasta.

http://areena-v3.yle.fi/tv/2883098

 

Juoksen tänään iltalenkin kaverini Veikan kanssa.

 

 

 

Vuorijuoksu

/in /by

Vielä ennen vuotta 2011 vietimme paljon aikaa Espanjassa. Eräänä vuonna yhteensä jopa lähes 3kk. Syynä oli se, että aurinko oli takuuvarma ja Espanja tarjosi mahtavat puitteet vuorijuoksuun.

 

(Olen pitänyt itseni – ihan tietoisesti – pois vuorikiipeilystä, sillä sekin harrastus voisi lähteä lapasesta).

 

Parhaimmillaan ne Espanjan vuorilenkit ovat olleet ihan yhtä sykähdyttäviä kuin aavikkojuoksut varsinkin silloin, kun silmän kantaman päässä välkehtii meri. Vastaavanlaisia muistoja on Etelä- Afrikasta ja varsinkin Kapkaupungista, jossa olemme vierailleet muutamaan otteeseen.

 

Mikäli en pääse vielä marraskuussa seuraavalle aavikkojuoksulle, niin lähden melko varmasti treenileirille Espanjaan.

 

Jenkeissä on muutamia vuorijuoksulegendoja, joista Anton Krupicka on yksi seuratuimmista. Hänen nettisivuillaan käy varmaan yhden päivän aikana yhtä paljon vierailijoita kuin minun sivulla kuukaudessa:-)

 

Kirjoitin jokunen viikko sitten yliharjoittelemisesta, joka johtaa usein tilaan, jota kutsutaan OTS:ksi (overtraining syndrome). Krupicka on yksi henkilö, jonka väitetään kärsivän siitä. Krupicka on kiistänyt asian omilla nettisivuillaan, mutta kyllähän mies on kieltämättä ollut viime vuodet ahkeraan telakalla. Ja taitaa muuten olla tälläkin hetkellä…

 

Oheistan tähän loppuun  Outside-lehden tuottaman videoclipin kyseisestä herrasta ja hänen suhtautumisestaan luontoon ja vuorijuoksuun.

 

http://www.outsideonline.com/1869026/ingenuous-choice-mountain-running-anton-krupicka?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=facebookpost

 

PS. Sen verran omista juoksuista, että sunnuntain 2h20minsan lenkki rullasi todella hyvin aina sinne kahteen tuntiin asti, jonka jälkeen siirryin ns.epämukavuusalueelle. Juoksin lenkin sen verran hyvällä vauhdilla, että energiat hupenivat melko totaalisesti  ennen kotiporttia.

 

No, se oli siinäkin mielessä hyvä harjoitus, sillä eiköhän siellä tulevalla aavikkojuoksulla tule näitä tuntemuksia eteen…

 

 

Ennätys

/in /by

Ennätykset paukkuu..tällä blogisivulla tehtiin näet kävijämäärien suhteen uusi “heinäkuu-ennätys”. Uusi recordi on 14,000.

 

Kaikkien aikojen ennätys taitaa olla joko Saharan halkijuoksun tai sitten Grönlannin jäätikköseikkailun ajoilta, jolloin luvut alkoivat kakkosella.

 

No, sisänsä näillä kävijämäärillä ei ole muuta merkitystä kuin se, että on kiva tietää ettei kirjoita vaan omaksi iloksi:-) Tämänhän ei ole kaupallinen sivu eli en edistä (ainakaan tietoisesti) minkään tuotteen tai palvelun menekkiä. Kukaan ei ole tällaista palvelua edes minulta pyytänyt eli jos hehkutan jotain tuotetta, niin se johtuu siitä, että diggaan sitä yli kaiken.

 

Mainoksia en tänne huoli, koska ne ovat kuitenkin jotain sellaisia tuotteita/palveluja, joiden takana en seiso. Sponsoreiden logot ovat näkyvissä ja ne ovat aina erittäin tervetulleita.

 

Tällä hetkellä minulla ei edes ole varsinaisia sponsseja, mutta ehkäpä tilanne muuttuu seuraavan vuoden sisällä.

 

Eilisellä lenkillä jalat tuntuivat hieman tukkoiselta. Mahtoikohan syynä olla ne perjantaiset kuvaukset, jossa vedimme useita kymmeniä kovavauhtisia spurtteja ylämäkeen ja lätäköiden läpi? Näin uskon. No, tänään on päivä uusi, joten ei muuta kuin hanat auki.