Palasin eilen koulun penkille. Yrityksemme (Kustannus Oy Juoksija) julkaisee kolmea aikakauslehteä, Juoksijaa, Pyöräily+Triathlonia sekä Hiihto-lehteä.

 

Hiihto järjesti eilen hiihtokoulutapahtuman yhteistyökumppaneillemme. Olin järjestävän seuran edustajana kestitsemässä vieraita ja sain samalla (kauan kaivattua) hiihto-opetusta.

 

Perinteisen hiihdon ystäviä oli opastamassa ex-maajoukkuehiihtäjä (ja olympiaedustaja) Jesse Väänänen. Luisteluhiihtäjiä koutsasi Hiihdon päätoimittaja Seppo Anttila.

 

Kuuluin Jessen ryhmään. Aina kun hän kertoi miten jotain liikettä ei tule tehdä, niin hän olisi voinut osoittaa sauvalla minua ja sanoa, älkää ottako siis Jukasta mallia. Siis niin päin.. sanonko mitä… meikäläisen hiihtäminen on, ettei mitään rajaa.

 

Jessen hiihtokoulu oli silmiä avaava kokemus. Valitettavasti meikäläiselle osui vähän turhan lipsuva suksi (seli, seli), etten voinut tehdä kaikkia harjoitteita ihan niin hyvin, kun olisin halunnut.

 

No, tärkeintä oli, että ryhmämme muut jäsenet saivat asiantuntevaa jeesiä ja tulokset oli heti nähtävissä.

 

Eräässä laskuharjoituksessa ryhmämme jäsen Antti veti kovassa vauhdissa sellaiset megapannut ettei paremmasta väliä. Onneksi ei käynyt pahammin.

 

Heti koulusta kotiin palattuani heitin repun nurkkaan ja lähdin juoksemaan lähimetsiin… keli kun oli viimeisen päälle hieno…kuten on muuten tänäänkin. Lähden tässä muutaman minuutin kuluttua tutuille poluille.

 

Uusin Juoksija-lehtikin on ilmestynyt. Uudessa lehdessä on paljon vinkkejä niin talvijuoksuun kun kevään ja kesän juoksukisoihin. Testasimme myös juoksuvöitä, joista on oman kokemukseni mukaan todella paljon hyötyä. Juoksuvyössä kulkee niin pienet kun vähän isommatkin tavarat kätevästi mukana.

 

Ja sen verran vielä uudesta Juoksijasta, että lehti testasi skinisuksia. Ja kuten arvata saattaa, niin en kuulunut/minua ei kutsuttu testiporukkaan:-)