Kiinnostuin ulkoluvaatteita valmistavasta Patagoniasta reilu kymmen vuotta sitten. Siihen oli parikin syytä.

Monet seuraamani amerikkalais-ultrajuoksijat tuntuivat fanittavan Patagoniaa siksi, että se on kaupallisena yrityksenä kummajainen. Radikaali maailmanparantaja, kuten oheinen Kauppalehti Option juttu kertoo..https://www.kauppalehti.fi/uutiset/patagonia-on-kummajainen-radikaali-maailmanparantaja/zAfhtQK6

Radikaali toimintamalli ulottuu myös ihmisten rekrytointiin. Yrityksen perustaja Yvon Chouninard on useissa haastatteluissa kertonut palkkaavansa yritykseensä ihmisiä, jotka ovat motivoituneita ja joita ei tarvitse pomotella.

Yksi parhaista kirjoista, jonka olen lukenut on Chouninardin “let my people go surfing” . Jos on hyvä surffisää, niin työt jää sikseen ja lähdemme surffaamaan. Työt tulee kuitenkin tehtyä, sillä jengi diggaa työskentelystä Patagonialle. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.

“I hate the idea of managing people. I don’t like people telling me what to do, so I can’t stand to tell other people what to do. I purposely try to hire people who are really self-motivated and good at what they do, and then I just leave them alone”.

Firma tekee laadukkaita ulkoilu-ja juoksuvaatteita, reppuja ja sen sellaisia.  Käytän tulevalla jäätikköseikkailullani Patagonian varusteita.

Aloitin yhteistyökeskustelut Patagonian kanssa vuonna 2014. Asia nytkähti vahvasti eteenpäin vasta viime vuonna, kun tuotemerkin maahantuonti siirtyi OAC Finlandille eli Miika ja Reetta Vuorion perheyritykselle.

Miika/La Sportiva sponssasi jo vuonna 2010 TV-ohjelmaa MaxSport, jossa olin kertomassa polkujuoksusta (tuolloin vielä) pienelle polkujuoksuporukalle. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin laji on suositumpi kuin koskaan…

No niin, eiköhän ole aika siirtyä poluille. Tänään on vuorossa hyvin leppoisa kaksituntinen hienoilla Espoon keskuspuiston poluilla.