Kalsarimalli

/in /by

Olen toiminut kolme kertaa mallina.

 

Ensimmäisen kerran Me Naiset -lehdessä joskus 1990 luvulla. Syy miksi pääsin lehteen oli se, että olin töissä samaisessa lehtitalossa, joka kustansi ko.lehteä. Mallipalkkiona taisi olla se, että sain pitää työpaikkani 🙂

 

Sain jo kohtuu nuorena paljon harmaita hiuksia (sukuvika), joten pääsin (tai päädyin) myös ET-lehden malliksi.

 

Seuraavaa poseerausta piti odottaa vuoteen 2005 (vai oliko 06), jolloin toimin kalsarimallina. Päätä kuvissa ei (onneksi) näkynyt, vain ylä-ja alakroppa.

 

Kyseinen kalsariartikkeli julkaistiin Juoksija-lehdessä. Olin myös artikkelin kirjoittaja. Kukaan muu ei mallin tehtäviin suostunut, joten piti uhrautua. Niille kuville on naurettu meidän firmassa todella paljon.

 

Juoksualusasujen osalta mitään jättikehitysloikkaa ei ole päässyt syntymään viime vuosien aikana.

 

Merinovilla tuli isommin kuvioihin kymmenisen vuotta sitten, mutta siinäpä se.

 

Jäätikölle lähtee mukaan sekalainen seurakunta alushousua-ja paitaa. Muutama tuulepitävä housu, mm.Rukka ja Aclima, yksi Rukan (ikivanha) windstopper-aluspaita.

 

Tänään on vuorossa vähän reipasvauhtisempi lenkki.

 

Viikonloppuna panostetaan taas enemmän määrään.

 

 

 

 

 

 

These boots are made for…

/in /by

Kävin eilen läpi jäätikölle lähteviä tietotekniikka-vempaimia.

 

Viimeksi kun olin Grönlannin jäätiköllä, niin varpaat meinasi paleltua.

 

Ei juostessa vaan palatessamme takaisin Itä-Grönlanttiin, jolloin jouduin istumaan reessä ihan pirun kauan.

 

En unohda sitä fiilistä, kun varpaat on niin jäässä, ettei niitä tunne. No, onneksi siitä selvittiin ehjin…varpain.

 

Tällä kertaa jäätikölle lähtee kohtuu järeät jäätikköbootsit. Nimi on Sorel Glacier (ei sponsori) https://www.partioaitta.fi/shop/sorel-glacier-xt-EX0009837/

 

Valmistajan mukaan näillä pitäisi pärjätä -70 asteen pakkasessa.

 

No, toivottavasti jäätiköllä ei ole niin kylmää.

 

Nyt lenkille.

 

 

 

 

 

 

Poro on parasta.

/in /by

Ei liene kenellään vakituisemmin blogia lukevalle (hmm..onko heitä?) yllätys kun kerron diggaavani Panasonicin Toughbookeista yli kaiken.

 

Se ylitti jopa Hesarin uutiskynnyksen viime lauantain (2.3.) artikkelissa.

 

Kävin tänään tapaamassa Toughbookin (Kauko Oy)  Juhaa ja Kyöstiä. Jos on laitteet viimeisen päälle, niin myös yhteistyö svengaa hienosti kyseisten herrojan kanssa.

 

Otan reissuun mukaan uuden Toughbook CF-20 laitteen. Ohessa siitä lisää, jos kiinnostaa.

 

https://www.kauko.com/uutiset/maailman-ensimm%C3%A4inen-iskunkest%C3%A4v%C3%A4-ja-muunneltava-toughbook-cf-20-hybridi

 

Toughbookin ehkäpä mielenkiintoisin uutuus on kovakouraiseen käyttöön tarkoitettu älypuhelin, joka kulkee nimellä Panasonic Toughbook FZ-TI.  Otan myös sen jäätikölle kovaan kenttätestiin.

 

Pakkanen on tietty edellä mainituille laitteille ja etenkin akuille paljon kovempi koettelemus kuin esim. kuuma aavikko, jossa laitteet saavat hiekkakylpyjä ihan solkenaan.

 

https://muropaketti.com/mobiili/panasonic-julkaisi-uuden-kovakouraiseen-ammattikayttoon-tarkoitetun-toughbook-fz-t1-alypuhelimen/

 

Juoksin tänään myös lyhyen, noin tunnin lenkin kaverin kanssa.

 

Sen jälkeen oli ensimmäisen retkiruoka-tastingin vuoro. Omista varastoista löytyi REAL Turmatin “poronliha-muhennos”.

 

Käyttö on helppoa; ei muuta kun repäistään pussi auki ja lisätään kuumaa vettä. Sen jälkeen pussin sisällä oleva muona sekoitetaan hyvin ja pussi laitetaan 8 minuutiksi kiinni. Siellä se hautuu…

 

Luin tuoteselosteen; siellä on reilusti ihka oikeaa poronlihaa eikä mitää “poronlihan kaltaista mössöä”. Suolaa on ns.riittävästi.

 

No entäpä se maku. Tosi hyvää.

 

Voin vaan kuvitella, kuinka alahuuli alkaa jäätiköllä väpättää, kun saa poromuhennosta pitkän päivätyön päätteeksi.

 

Jokin makea jälkiruoka on myös keksittävä.  Se tekee varmaan gutaa!