Kävijät

/in /by

Samalla kun valmistelin Kalaharin autiomaan halkijuoksua vuonna 2009-2010, niin päätin avata omat nettisivut.

Tätä ennen olin kirjoitellut Juoksija-lehden nettisivulle satunnaisia blogikirjoituksia ja muutamia kolumnejakin.

No, ekana piti keksiä joku domain ja päähän pälkähti sportman.fi, Sen jälkeen piti miettiä, notta kuka suunnittelisi nettisivujen ulkoasun. Itsellä kun peukalo on näissäkin asioissa keskellä kämmentä.

Olin tutustunut jo vuosia aiemmin monitaituri Kari Koskiseen ja hän otti tehtävän haltuun… ja pitää näitä edelleen näpeissään.

Ensimmäinen blogikirjoitus tuli julki kesäkuussa 2010, vain muutama kuukausi ennen Kalaharin juoksun alkua.

Siitä lähtien olen raapustellut näille sivuille yhden kirjoituksen päivätahtia.

Tällä hetkellä nettisivuvisiittejä on noin 1500 per päivä. Määrä on ollut kasvussa.

En ole vielä päättänyt miten ylläpidän sportman-blogin päivityksiä Arabian aavikolta. Eiköhän tänne jotain siunaannu, mutta pääpaino on Ylen sivuilla, jonne tuotamme matskua tiiviillä päivätahdilla.

Juoksin sunnuntaina saman treenilenkin kuin lauantaina. Ja sauvat oli tietenkin mukana….

Ensi viikolla jatketaan samaan tahtiin eli viikonloppuna pitkät lenkit ja arkena lyhyemmät.

Juoksee sauvoilla

/in /by

Olen treenannut sauvoilla juoksua valmistautuessani Arabia-juoksuun.

Miksi?

Tiedän, että Arabian aavikolla jalkojen alla on enemmän tai vähemmän upottavaa hiekkaa. Veikkaan ensimmäistä…

Minun juoksutyyliin kuuluu melko vahva päkiäponnistus. Olen siis päkiäjuoksija.

Pehmeä hiekka vaikeuttaa päkiäponnistuksen tekemistä, sillä hiekkainen alusta pettää jalan alla.

Vastakkaisen käden sauvaliikkeen avulla, saan lisävoimaa päkiäponnistukseen.

Sen lisäksi sauva stabiloi lantiota, joka voi pehmeän hiekan ansiosta “pettää” . Tässä muutama syy sauvojen käytölle.

Miinuspuolena on se, että energiakulutus nousee huomattavasti ja samalla siis sykkeet ovat varmaan normaalia selvästi korkeammat.

Otan noin 180 askelta minuutissa. Kädet rytmittävät juoksua, joten sauva iskeytyy maahan sen saman 180 kertaa. Tämä luku (toivottavasti) illustroi, kuinka paljon enemmän lihastyötä kroppa joutuu tekemään.

No, ei sen väliä. Sama juttu oli Grönlannissa, jossa jokaista askelta oli tukemassa juoksusauva.

Käytän tällä matkalla Black Diamondin sauvaa; samainen merkki ja ,malli oli Grönlannissa mukana.

Käsiin tulee helposti rakkoja, joten sen asian kanssa saa olla tarkkana.

Juoksin lauantaina sauvalenkkiä Pirttimäessä ja Solvallassa. Myös sunnuntain treenilenkki kulkee samoja latuja.

Sinnikäs jäbä

/in /by

Monet meistä seikkailijoista koemme joskus “no can do” -tilanteita.

Minulle se osui v.2013, kun jouduimme Grönlannin jäätiköllä kääntymään takaisin…eikä tämä arabiankaan seikkailu ole mennyt nuottien mukaan.

Englannin kielinen sana “perseverance” tarkoittaa suomeksi peräänantamattomuutta, sisukkuutta ja määrätietoisuutta.

Sitä jos jotain on tarvinnut 82-vuotias espanjalainen vuorikiipeilijä, joka on yrittänyt kiivetä yli kasitonniselle vuorelle nimeltään Dhaulagiri jo 12 kertaa ja on jokainen kerta missannut vuoren huiputuksen. Niin kävi myös tänä vuonna kertoo TheAdventureBlog.https://adventureblog.net/2021/10/82-year-old-climber-misses-summit-of-dhaulagiri-for-12th-time.html

Kasikakkonen ei ole ihan norminäky kiieilypiireissäkään, mutta kun katsoo miehen vuorikiipeilyceeveetä, niin en epäile, etteikö 13 kerta sano toden. Ja onhan se niin, että olet mitä ajattelet olevasi.

Jälleen kerran, nostan aavikkolippistäni tämän miehen edessä.

Mitäköhän sitä itse keksisi kasikakkosena? No, siihen on vielä tovi aikaa…

Juoksin perjantaina (sauva-)lenkin Solvallan alueella. Sain treenin aikana hyvää opetusta juoksemisesta, sillä viereisen hevostilan (Aminoff) isäntä ja ystävä ratsastivat samalla reitillä.

Opin, että hevosilla on alhainen leposyke, mutta se nousee korkeimmilaan 240:een.

Juoksen näitä sauvalenkkejä melko tiiviisti seuraavan reilun kahden viikon ajan, jonka olen vielä Suomessa.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!