Testilabra
Huippu-urheilijoille erilaiset fyysisen suorituskyvyn testit ovat olleet jo vuosikymmeniä ihan arkipäivää.
Ja sama koskee arkiliikkujia. Esimerkiksi lääkäriasemat ovat testanneet kestävyyskunnon tilaa niitä haikaileville.
Minulla on omat “ei-tieteelliset” metodini mitata kuntoa. Ylämäkijuoksut ovat siitä hyvä esimerkki.
Tein viikonlopun aikana muutamia ylämäkitestejä ja niiden pohjalta (punottava) naama oli lievässä hymyssä.
Eipä siinä tarvitse kauheasti hengityskaasuja mittailla tietääkseen kulkeeko ylämäet vai ei.
Olen ottanut mittariksi Nuuksion Mustakalliolle nousevan polun. Se nousee Nuuksion Pitkäjärveltä melko jyrkästi noin 60 metriä järven yläpuolelle.
Noin kolme neljäsosaa noususta menee kohtuu hyvin, mutta sen jälkeen hapot jaloissa nousevat niin korkeaksi, että on pakko nojailla muutama sekunti polviin ja jatkaa siitä juoksua kallion huipulle.
On positiivista, että jalat toipuvat “happohyökkäyksestä” nopeasti niin juoksun aikana kun sen jälkeen.
Mustakallion nousu saa toimia jatkossakin seikkailujuoksijan testilabrana.
Ja viimeistään huhti-toukokuussa sen on mentävä kerralla läpi.
