Minut löytää päivälleen tasan vuoden kuluttua Islannin Vatnajökull-jäätiköltä.
Vain sota, epidemia, tulivuoren purkaus tms. pitää minut sieltä poissa.
Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat mahdollisia.
Seikkailukaverini Greg (Etelämanner, Kalahari, Grönlanti 2013) lähtee muutaman viikon kuluttua kiipeämään jenkkien korkeimman vuoren Denalin huipulle.
Sen jälkeen hänellä on “Seven Summits” kasassa.
SS-hanke tarkoittaa sitä, että kiipeilijä kapuaa kaikkien mantereiden korkeimpien vuorten huipulle.
Greg on yrittänyt jo kahdesti Denalin huipulle, mutta säät olivat niin helvetilliset, ettei huiputuksesta tullut mitään.
“Denali, the highest peak in North America, has a fatality rate of around 9 deaths per 100 successful summits. While its height might be less imposing than other mountains on this list, it presents extreme cold, fierce storms, and technical difficulties, making it a formidable and hazardous climb”.
Tasan, siis päivälleen viisi vuotta sitten otin tämän kuvan Grönlannissa.
“Harjoittelu on jonkin asian opettelemista tekemällä sitä toistuvasti. Tutkimusten mukaan harjoittelun määrällä ja laadulla on ratkaiseva merkitys monien taitojen kehittämisessä korkealle tasolle”.
Sami Jauhojärvi, hiihdon olympiavoittaja, kirjoittaa kolumneja Suomen parhaaseen valmennuslehteen Hiihtoon.https://juoksija.fi/hiihto/
Hän kirjoitti pari vuotta sitten Hiihtoon artikkelin, joka käsitteli keskittymistä. Mainitsin tästä jokunen kuukausi sitten, mutta kertaus on….
“Keskity ilman häiriötekijöitä. Selkein huiput hyvistä urheilijoista erottava tekijä on nimenomaan keskittymiskyky“.
“Silloin kuin treenataan, siihen pitää pystyä keskittymään täysillä. Häiriötekijöitä voivat olla olla mm. hyvä lenkkiseura, jonka taso ei kuitenkaan vastaa omaa tasoa tai keskittyminen esimerkiksi podcastiin tai musiikin kuunteluun”.(Lähde: Hiihto 1/2022).
Tein tai oikeastaan vedin viime viikolla sisäsoututreenin, johon kuului yhteensä 1000 soutuvetoa.
Keskityin jokaiseen vetoon laskemalla ne.
Yksi, kaksi, kolme..ysi-ysi, sata.
Aina kun pääsin laskuissa sataan, aloitin uuden vetojen laskemisen yhdestä sataan.
Yhdestä noin neljään sataan harjoitus meni hyvin, mutta sen jälkeen keskittyminen alkoi hieman herpaantumaan.
Pointti on siinä, että keskityin jokaiseen vetoon niin, että tunsin alkuvedon jaloissa, jonka jälkeen veto siirtyi keskivartaloon, jolloin aktivoin sen alueen lihakset jne.
Keskityn siis kehoon kohta kohdalta ja lihas lihakselta.
Jos tekisin näitä ja muita lihaskuntoharjoituksia yleisellä salilla, niin keskittymisen kanssa olisi vähän niin ja näin.
Tässä oli pääsyy sille, että perustin aikoinaan oman treenihuoneen tänne Nuuksion perusleiriin.
Okei, tähän loppuun muuta urheilua ja yksi kuvakin.
Kävin su-aamuna juoksemassa. Vedin illalla vielä (keskittyen..) salitreenin.
Nuuksion ulkoilureitit ovat -kiitos viime viikon lumisateen-aika muhjuisessa kunnossa.
Oheinen kuva on päivälleen viiden vuoden takaa. Se on otettu Tasiilaqissa/Grönlanti.
Tasiilaqista siirryimme kopterilla Isortoqiin, joka oli päätepiste ennen siirtymistä jäätikölle.