Varusteet kondiksessa

/in /by

Tapanisen Heikki/Rab piipahti täällä Nuuksion perusleirisssä. Mies ei tullut tyhjin käsin vaan kädessä oli iso matkakassi, jossa oli monenlaista Rab- vermettä aavikkojuoksua varten…ja vähän muuhunkin tarkoitukseen.

Shortsit, paidat, takit, housut on nyt ok. Muutaman sukan ajattelin käydä vielä ostamassa ihan varmuuden varoiksi.

Muuten aavikon varustelista näyttää jo yllättävänkin valmiilta. Jotain “hengittävää” teippiä ja haavatyynyä ja sen sellaista on vielä ostettava, mutta muuten homma on jo hanskassa.

Heikki ei ollut ainut meillä keskiviikona käynyt “vieras”; toinen hyvä ystävä Mikael Heerman tuli samalla oven avauksella tekemään ties monettako Polkuporinat-podcastlähetystä.

Podcastin päähaastateltava oli Heikki, joka kertoi Rab´n tarinaa ja myös omasta juoksutaustastaan. Ohjelma tulee ulos joulukuun alkupuolella.

Mikael, Sari, Kirsi ja allekirj.järjestävät ensi sunnuntaina klo.10.00 Nuuksio Winter Run-yhteislenkin, joka on pituudeltaan 7km. Saa sen juosta useampaakin kertaan, mutta me ollaan mukana ainakin se eka seiska.

Tapaamispaikkana on Solvallan urheilukenttä, joka löytyy mäen päältä Haltia luontokeskusta vastapäätä. TERVETULOA!

PS. Juoksin keskiviikkona 1,5h tunnin lenkin. Sauvoilla tietty. Hyvin meni.

PPS. TJ 12.

Terapiaa

/in /by

Jos pitää veikata, niin olen enemmän tai vähemmän terapian tarpeessa tammikuussa -22, jolloin palaan Arabian aavikolta kotiin.

Voi olla, että nukkuminen sängyssä on aluksi vaikeaa, joten lattia kutsunee ainakin joksikin aikaa.

Muistan, kun tulin Grönlannin (keskeytyneeltä) 2013 jäätikköreissulta kotiin Reykjavikin kautta, niin hotellin ylen pehmeä sänky ei vaan rokannut, joten makoilin yöt lattialla.

Palataan terapiaan.

Kun on elänyt minimalistista nomad-elämää ja palaa tänne yltäkylläisyyden keskelle kuullen ihmisten valittavan pikkuasioista, niin päässä voi alkaa keittää.

Tuolloin on arvokasta, jos voi soittaa jollekin frendille, joka ei ota siitä mitään psykiatrin palkkiota…vaan on ollut itse samassa tilanteessa.

Soitan tuolloin seikkailija Pata Degermanille, jolla lienee samanlaisia tuntemuksia palatessaan jostain epämääräisestä maailmankolkasta näihin ympyröihin.

Luennot toimivat myös hyvinä terapiaistuntoina. Siellä saa pälättää sydämensä kyllyydestä reissuistaan ja saa siitä vielä palkkion. Ei huono.

Ehkä se paras terapiapaikka on kuitenkin pihalla nököttävä pihasauna ja sen tarjoamat löylyt.

Juoksevia asioita

/in /by

Kuulin edellisen asuinpaikan (Saunalahti) naapurilta aina silloin tällöin naljailua, joista yksi kuului…”oletko taas myöhässä?”

Juoksija saa kohdalleen kaikenlaista kuittailua. Kun menen pitämään yritysluentoa, niin ensimmäinen kysymys kuuluu; “Tulitko juosten?”.

No, hoidin tiistaina lukuisia juoksevia asioita, joista tärkein oli apteekissa käynti (onko lääkitys kunnossa??).

Sain mukavalta farmaseutilta mukaani tukun lääkapakkauksia. Nyt on ripulilääkkeet, antibiootit, kipulääkkeet ja sen sellaiset pakattu mukaan lähtevään lääkelaukkuun. On myös tärkeää ottaa mukaan englannin kieliset reseptit….

Kävin hakemassa myös Julbon lähettämät (kiitos Jocke) aurinkolasit, jotka suojaavat silmien lisäksi myös nenää auringolta. Sanoisin, että nyt on aika päheet lasit!

Aurinkoa on luvassa. Katsoin sääennusteita esim.Najranin alueelta, josta lähtö tapahtuu. Tällä hetkellä lämpötilat ovat 30C huitteilla. Joinakin päivinä sen yli, joinakin 25C luokkaa.

Ja sitten soittelin Saudeihin, joka on matkan määränpää. Siellä tiimipomot Eddie ja Mohammed tekevät hartiavoimin töitä, jotta pääsemme Riadista matkaan 4.12.kohti aavikkoa ja 6.12.alkavaa juoksua.

Informoin “Mohaa”, että juoksen ensimmäisenä päivänä vain 40 kilsaa. Seuraavina päivinä juoksen sen 50 kilsaa. On hyvä aloittaa vähän iisimmin, kun takana on kuitenkin useamman päivän matkustaminen ja totuttelen kuumaan ilmaan.

TJ (=tänään jäljellä) 13.