Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Holisti

January 16, 2022/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

“Halkoholisti on henkilö, jolla on selvästi havaittavissa erityinen intohimo puusavottaan ja puilla lämmittämiseen. Halkoholisti innostuu kaikenlaisista puilla lämmittämisen edellyttämistä toimenpiteistä, aina puunkaadosta klapien tekoon ja pinoamiseen”.

En tiedä olenko halkojolisti vai en, mutta aika kova kipinä minulla puuhommiin on.

Täällä Nuuksiossa tanner tömisi lauantaina, kun puuta kaatui.

Puiden kanssa resuaminen antaa monet hyvät hiet, joten se on erinomaista treenia kohti Arabiaa.

Pöllit on kannettava “mestauspaikalle”, jossa niistä tulee klapeja. Ne pinotaan (puusta riippuen) ainakin vuodeksi kuivumaan, jonka jälkeen ne roudataan puuvarastoon.

Puuvarastosta niitä kanniskellaan erilaisille tulistelupaikoille kuten saunaan. Puun antamat loppuhiet saadaan saunan lauteilla.

Kun tähän liittää vielä toisen urakan eli risusavotan, niin ei voi muuta sanoa, että “tämähän on kuin pistäisi rahaa pankkiin”.

Elämää ja “elämää”

January 14, 2022/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

M

Useita ihmisiä on saatettu elämän aikana enemmän latistaa kuin kannusyaa. Mikäli lannistajien tehtävä on onnistunut, niin sen seurauksena päähän muodostuu henkisiä muureja, joiden yli on vaikea kiivetä.

Tässä on tosi tarina Roz Savagesta, jolle sanottiin “They said I wasn’t big enough, not tall enough, not strong enough”. Ja kuinkas sitten kävikään….

Tällä brittinaisella oli 33-vuotiaana kaikki ulkoiset olosuhteet kunnossa.  Oli arvostettu työpaikka, hieno talo, aviomies, urheiluauto jne. Viisi vuotta myöhemmin kaikki tämä oli tiessään. Hänellä ei ollut työpaikkaa, ei punaista urheiluautoa, taloa eikä miestäkään. Hän oli veneessä keskellä Atlantin valtamerta ja omien sanojensa mukaan onnellisempi kuin koskaan.

Mitä ihmettä hänelle oli tapahtunut?

Palataan viiden vuoden takaiseen tilanteeseen , joka muutti Rozin elämän.

Eräänä päivänä kotiin saapuessaan hän otti käteensä kaksi A nelosta ja kynän.

Hän aikoi, nuoresta iästään huolimatta, kirjoittaa kaksi muistokirjoitusta, jotka sitten luettaisiin hänen siunaustilaisuudessa jossain hamassa tulevaisuudessa.

Toisessa muistokirjoituksessa hän oli elänyt sitä elämää, jota hän todella arvostaisi. Siis sellaista elämää, jota suuret seikkailijat olivat eläneet. Se oli rohkeaa, riskejä ottavaa elämää, joka piti sisällään suuria onnistumisia, mutta myös järisyttäviä epäonnistumisia. Nämä ihmiset eivät välittäneet, mitä muut heistä sanoivat tai ajattelivat

Se toinen muistokirjoitus oli tarina sellaisesta Rozista, joka hän sillä hetkellä oli. Kaikki asiat sujuivat varsin mukavasti, mutta “elämä” ei pitänyt sisällään pienintäkään riskiä. “Elämä” tuntui vaan valuvan eteenpäin ja sen päätepisteessä odottaisi kuolema, joka lopettaisi tasapaksun “elämän”.

Kirjoitusharjoituksen jälkeen Roz päätti alkaa elää, mutta helppoa se ei tietenkään ollut.

Rox halusi soutajaksi, mutta hänelle sanottiin, että “olet liian pieni ja heikko”.

Kuinka moni meistä on kuullut elämänsä aikana, että olet liian sitä tai tätä. Siis lannistavaa läppää.

No, heistä ei kannata välittää. Tärkeintä on se, että sinä uskot itseesi. Niin teki myös Roz.

Viisi vuotta myöhemmin hän istui pienessä purtilossaan keskellä Atlantin valtamerta. Poissa oli kaikki se aiempi ulkoinen vauraus. Jäljellä on elämäänsä läpityytyväinen Roz, joka on soutamassa ensimmäisenä naisena Atlantin valtameren halki. Ja hän teki sen ja soutipa vielä Tyynen ja Intian valtamerien halki. Ekana naisena tietty.

Dream It-Plan It-Do it!

Juoksutreenit…

January 13, 2022/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

…alkoivat, mikä ilolla todettakoon.

Olen tehnyt kävely-juoksu-kävelylenkkejä tämän vuoden puolella aiemminkin, mutta keskiviikkona oli juoksulenkin vuoro.

Juoksin suurimman osan reitistä poluilla, jotka ovat muuten harvinaisen hyvässä kunnossa.

Tammikuun aikana on ollut hyvää aikaa pohtia harjoitteluun tulevia muutoksia ja ne ovat:

*lisään harjoittelua Espoon Keskuspuistossa. Näin piti tehdä jo viime vuonn, mutta puheet ja teot eivät kohdanneet. Nuuksio on mahtava asuin-ja treenipaikka, mutta alueen korkeuseroista johtuen, sykkeet nousevat treenilenkkien aikana helposti turhan korkealle.

Tarvitsen enemmän peruskuntotason harjoittelua ja siihen keskuspuisto tarjoaa mahtavat olosuhteet. Treenaan jatkossa toki myös täällä Nuuksiossa.

*lisään polkujuoksun osuutta harjoittelussa huomioiden kuitenkin sen, että rasitustaso pysyy riittävän alhaisena.

*Lisään pitkien lenkkien määrää.

*Lisään ohjelmaan merkittävästi juoksua tukevia harjoitteita. Se työ on jo alkanut,.

Harjoitusmäärät kasvavat melko paljon, joten myös lepoon on keskityttävä.

Elän tämän vuoden käytännöllisesti katsoen ammattiurheilijana. Omistaudun siis 100% ensi tammikuussa alkavaan aavikkojuoksuun.

Page 557 of 1853«‹555556557558559›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Paluu harjoitusrytmiin…
  • Seikkailijan teesit
  • Less is more…
  • Pari sanaa fudiksesta…
  • Treenitauko

Archives

Scroll to top