Mårten Mickos on suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen, joka on vaikuttanut jo pitkään rapakon takana.

Hän kirjoittaa nykyään kolumneja Hesariin ja tässä niistä viimeisin, joka iski minuun kun tuhat volttia.https://www.hs.fi/visio/art-2000008631625.html

“Unelman pitää olla todella villi. Sen aisapariksi tarvitaan visualisointi, joka ei ole villi vaan pragmaattinen ja konkreettinen, täynnä lukuja ja laskelmia. Vasta kun yrittäjä osaa visualisoida menestyksen, hän pystyy tavoittelemaan sitä”.

“Kun unelma on sovittu, pitää lähteä visualisoimaan sitä. Mitä kaikkea unelma vaatii? Ovatko osat jo olemassa, vai pitääkö ne luoda? Mitä eri osat maksavat? Mikä on pienin mahdollinen kokoonpano, jossa unelmaa voi luotettavasti kokeilla ja arvioida? Mitkä asiat voivat mennä pieleen?”

Tällaisia oppeja olen yrittänyt noudattaa jo yli 15 vuotta. Näiden villien ideoiden osalta olen saattanut onnistua melko hyvin, mutta toteutukset ovat aina välillä yskähtäneet.

Pidin lauantaina kahden tuplajuoksupäivän jäljiltävapaapäivän. Uskon, että se tuli tarpeen, sillä kintut tuntuivat hiukan väsyneiltä.

Osasyynä tähän saattaa olla juokseminen nastakengillä. Ne kun ei ole niitä jaloille hellimpiä jalkineita.

Juoksen tänään täällä Nuuksiossa ihan peruslenkkareilla ja ajattelin toimia näin tästä eteenpäin. Mun nastakenkäkiintiö on nimittäin tältä vuodelta täynnä!