Superviikko

/in /by

Edessä on todella mielenkiintoinen viikko.

Tapaan maanantaina Lähi-Idässä toimivan suurlähettilään ja heti seuraavana päivänä on mielenkiintoinen valmennukseen liittyvä kokous.

On 50/50 mahdollisuus, että juoksen loppuvuoden aikana aavikolla. Lopullinen päätös siitä on tehtävä viimeistään alkusyksystä, sillä valmistautuminen noin 500 kilometrin aavikkojuoksuun vie oman aikansa.

Mitä valmennukseen tulee, niin olen jutellut mielenkiintoisesta nettivalmennusprojektista erään tahon kanssa. Se olisi minulle kiehtova “hyppy tuntemattomaan”.

Olen urheillut menneellä viikolla lähinnä kirveen parissa. Niin mukavia kuin metsähommat ovatkin, niin fiilis on sellainen, että nyt voisi tehdä jotain muutakin. Tämä toive ei toteudu ihan heti….

Suojaa silmät

/in /by

Lähdin Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2008.

Saavuin monen mutkan kautta Chilen eteläkärkeen Punta Arenas -nimiseen rannikkokaupunkiin.

Ennen pitkää jatkolentoa maailman suurimalle jäätikölle, minun oli luonnollisesti huolehdittava siitä, että matkapakaasissani on tarpeelliset varusteet jäätikköseikkailua varten.

Ennen lentokentälle lähtöä, hotellihuoneessani tapahtui varustetsekkaus ALE´n (Antarctic Logistics and Expeditions) toimesta. Matkustin heidän perusleiriin ja he halusivat varmistua siitä, että minulla todellakin on pakolliset varusteet mukanani.

Eräs asia, johon kiinnitettiin huomiota oli silmien suojaus, joka tapahtuu parhaiten aurinkolasien avulla.

Lumi heijastaa jopa yli 80% auringonsäteilystä. 

Suuri määrä UV-säteilyä kerralla lumesta heijastuvasta kirkkaasta auringonvalosta voi puolestaan aiheuttaa lumisokeuden eli kivuliaan sarveiskalvon palovamman. Lumisokeuden oireita ovat vaikeus pitää silmiä auki, silmien punoitus ja vuotaminen, valonarkuus ja roskantunne.

Myös Grönlannin jäätiköllä minulla on ollut jatkuvasti lasit kasvoilla.

Retkikuntakaverini Salo, joka on siis natiivi-grönlantilaisena “tottunut” jäätikön olosuhteisiin, kärsi erittäin kovista kivuista, koska hän jostain syystä jätti rillit naamalta joksikin aikaa.

Maassa on vielä lunta ja sääennusteet lupaavat kirkasta säätä. Pidä ulkoilun aikana silmistä huolta!

Minä golfaaja?

/in /by

Alustavan tiedon mukaan allekirjoittaneella on vasemmassa kädessä “golfkyynärpää”.

Siis minulla, joka on käynyt golfin harjoitusradalla vain kerran elämässäni ja siitäkin on jo ainakin 25 vuotta.

“Golfkyynärpää on olkaluun sisemmän nivelnastan alueella tuntuva kiputila. Golfkyynärpää on samanlainen vaiva kuin tenniskyynärpää. Oireet vain ilmenevät kyynärpään sisäsyrjässä, kun tenniskyynärpäässä ne paikallistuvat ulkosyrjään” (Lähde: Fysios)

No, jos en ole golfannut, niin miten ihmeessä olen sen saanut?

Vastaus on…tyhmästä päästä kärsii koko vartalo. Tässä tapauksessa siis kyynärpää.

Aloitin noin vuosi sitten voimaharjoittelun ja tein sen yhteydessä muutamia liikkeitä väärin ja siitä tämä vaivaa juontaa juurensa.

Loppukesän tai oikeastaan koko loppuvuoden aikana en treenannut punteilla juuri lainkaan, joten vaiva pysyi tiessään.

Talven aikana kyynärpää ärtyi metsätöissä ja sen kanssa tässä nyt eletään.

Tietojeni mukaan paraneminen kestää 1-3 vuotta!!!

Onneksi vaiva ei pahemmin haittaa saliharjoittelua, jonka aloitin ammattivalmentajan valvovan silmän alla.