Pidä oma piha siistinä

/in /by

Luin päivä pari sitten artikkelin, jossa puhuttiin koboltista. Tässä on suora lainaus Ylen nettisivulta:

“Jos avaat kännykkäsi kuoristaan, näet sen sisällä akun. Tuossa akussa on muutama gramma kobolttia.

Ilman sitä moderni kommunikaatio (ja ilmastonmuutoksen torjunta) olisi käytännössä mahdotonta: kännykät eivät latautuisi, läppärit eivät toimisi eivätkä sähköautot kulkisi.

Kobolttia on lisäksi muun muassa älykelloissa, kameroissa, sähköhammasharjoissa, sähköpyörissä ja tuuli- ja aurinkovoimaloissa.

Koboltin kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti sähköistyvässä maailmassamme, mutta olot, joista arvokas metalli tulee, ovat hurjat ja kurjat.

Arviolta 70% koboltista saadaan jättivaltiosta keskeltä Afrikkaa, Kongosta”.https://yle.fi/a/3-11748022

Minulla on sellainen näppituntuma, että suurin osa ihmisistä ei edes tiedä, että esimerkiksi vihreäksi mainostetun sähköauton akku sisältää lapsityövoimalla noukittua kobolttia. Ja jos tietääkin, niin epämiellyttävältä totuudelta on helppo ummistaa silmänsä.

Olin puhumassa sponsorini Panasonic Toughbookin (Kauko Oy) tilaisuudessa tammikuussa 2020.

Tapahtumassa oli muitakin puhujia, kuten Vesa Siitari Atea-nimisestä IT-infrastruktuuri-yrityksestä. Hän kertoi kuulijoille, kuinka paljon yhden kännykän tai läppärin valmistamiseen kuluu luonnonvaroja.

Jo pelkästään kännykkä sisältää 30 eri metallia – eniten kuparia (15% puhelimen kaikista materiaaleista). Muita metalleja ovat mm. tantaali, beriumi, kromi, nikkeli, sinkki, hopea, kulta, kadmium ja mangaani. Ja se akun koboltti….

Jos tietokone valmistetaan neitseellisestä materiaalista eli kaivamalla metallit maasta, yhtä tietokonetta kohden syntyy 1,2 tonnia kaivos- ja metallijätettä.

Ja melkoinen monttu.

Merkin on suunnitellut Kai Kortelainen/Mikebon Oy

Olemme retkikuntieni aikana yrittäneet pitää “oman pihan siistinä”. Välillä olemme onnistuneet siinä hyvin, välillä emme.

Otetaan esimerkit lähihistoriasta.

Grönlannin jäätikköseikkailun aikana onnistuimme tuomaan kaiken roskan pois lumiselta aavikolta.

Arabian retkikunnan osalta näin ei käynyt, vaikka juoksun teemana oli “Leave No Trace”.

Paikallisiin tapoihin kuuluu polttaa aavikkomatkoilla kaikki roska ja se mikä ei pala, niin jätetään autiomaahan. Tämä on iso ongelma niillä main, mutta ajan saatossa sekin ongelma poistuu.

Seuraavalla Islannin jäätikköreissulla pidämme satavarmasti oman pihamme siistinä.

Pidä suojaus ylhäällä

/in /by

“Hard times create strong men. Strong men create good times. Good times create weak men. And, weak men create hard times.”(G.Michael Hopf).

Olen kasvanut yhteiskunnassa, joka on aina herännyt seuraavaan aamuun, jossa sähköt pelaa ja kraanasta tulee vettä.

Aika ajoin käyn olosuhteissa, joissa näin ei ole. Itse asiassa ne ovat aika kaukana siitä.

Menemättä nyt yksityiskohtiin, niin nämä seikkailut ovat opettaneet selviytymään myös toisenlaisissa olosuhteissa..

Kirjoitin tarkoituksella värikynällä sanan opettaneet.

Olen tehnyt useiden seikkailujen yhteydessä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat varautumisen ammattilaisia ja olen saanut heiltä paljon oppia.https://www.talouselama.fi/uutiset/suojassa-saharassa/8a584f7a-6805-3e10-b1ae-c57c1ffc670c

Paska ei iske tuulettimeen silloin kun me sitä odotamme. Se pääsee aina jotenkin “yllättämään”.

Nauhoitimme viime perjantaina toimittaja Anna Sievisen kanssa kaksi uutta podcast-jaksoa, jotka tulevat kuultaviksi alkuvuodesta 2023.

Puhuimme toisen jakson yhteydessä mm. egosta, ylimielisyydestä…..ja varautumisesta.

Kerron (toistamiseen) tarinan Arabian niemimaan hiekka-aavikolta. Siis siitä samasta mestasta, jossa kävin mm. joulukuussa 2021.

Tarinan kertoi minulle Arabian-tukitiimiini kuuluva Eddie, joka toimii alueella pelastuspartion pomona. Myös hänen mottona on “pidä suojaus ylhäällä”.

“Saudeissa asuva mies osti uuden maastoauton. Hänen toiveena oli tehdä sen avulla lyhyehköjä aavikkoseikkailuja.

Mies valmistautui ensimmäiseen seikkailuunsa oppikirjamaisesti. Mukaan lähti varapolttoainetta, reilusti vettä ja ruokaa, tappiin ladattu matkapuhelin jne.

Hän myös kertoi läheisilleen, mihin on aikeissa matkata. Ensimmäinen aavikkoreissu meni hyvin, samoin kolme seuraavaa. Sitten tuli viidennen vuoro.

Koska ne edelliset matkat olivat menneet hienosti, niin tarinamme mies laski suojaustaan.

Mukaan ei lähtenyt varapolttoainetta, eikä hänellä tuntunut olla tarvetta ottaa mukaan liiemmälti vettä ja ruokaa. Hän ei kertonut mihin on menossa.

Eddie ja hänen tiiminsä löysivät miehen menehtyneenä aika läheltä uuden karheaa autoa.

Autoon oli tullut toimintahäiriö, Hänen matkapuhelimensa ei toiminut, sillä akku oli tyhjentynyt. Vettä ei ollut..”

Toinen Arabia-tiimiin kuulunut henkilö on työskennellyt pitkään armeijan palveluksessa. Hän sanoi minulle jo ensimmäisen tapaamisemme yhteydessä: (Riad,2014). “Jukka, we must always keep our quard up”.

Totta.

Hyvä startti vuodelle 2023

/in /by

Useat juoksijat ja muut sporttaajat vetävät (esimerkiksi) loppusyksyn aikana henkeä ja pitävät ansaitun lepotauon.

Sitten on harrastajia, jotka eivät pidä ikinä taukoa vaan harjoittelevat vuoden ympäri ja he saattavat maksaa siitä kovan hinnan.

Syyskuussa 2010 ilmestyneessä The Wall Street Journalissa oli artikkeli, joka käsitteli liiallista harjoittelua, “Why Trainers Say, Slow Down”. Ohessa linkki artikkeliin.http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704855104575470213241311890.html?mod=WSJ_hpp_sections_lifestyle

Lehdessä on haastateltu niin yli-innokkaita juoksijoita kuin heitä toppuuttelevia valmentajia. Erään tutkimuksen mukaan n.10% juoksukisoihin valmentautuvista juoksijoista harjoittelee liikaa ja peräti 25% joutuu jättämään kisan kesken jo ennen starttiviivaa loukkaantumisen, sairauden tai vast. johdosta.

Suurempi ongelma on tietenkin se, että ei harrasteta liikuntaa laisinkaan….

Joidenkin minun treenikavereiden haasteena on se, ettei harjoittelulle (ja siitä palautumiselle) ole riittävästi aikaa. Työ, perhe ja muut asiat lohkaisevat valveillaoloajasta suuren osan.

Minulle urheilu on ammatti. Aikaa harjoitteluun siis löytyy, mutta palautumiseen on (ehkä) kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota. Ja treenien oikeanlaisiin rasitustasoihin.

Jos treenaa paljon on syötävä kuin hevonen. Varsinkin harjoituksen jälkeiseen ruokailuun on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota, sillä lihakset (ja aivot) tarvitsevat rakennusaineita palautuakseen treenistä.

Vuoden ensimmäisen päivän juoksuharjoitus kesti 1h45min. Tein sitä ennen kevyen lihaskuntotreenin.

Se oli hyvä startti vuodelle 2023.