Mäkivetoja

/in /by

Edellisen treenijakson rasitukset ovat tiessään eli palautuminen on sujunut hyvin.

Tällaiseen päätelmään tulin, kun juoksin lauantaina treenilenkin, joka piti sisällään useamman ylämäkivedon.

Toteutin ne lenkin loppuvaiheessa. Jos tekisin ne treeni alussa, niin sykkeet nousisivat katosta läpi.

Ensimmäinen mäkiveto oli vajaa kilometrin mittainen nousu Nuuksiontiellä.

Juoksin sen (arviolta) 5.20 kilsavauhdilla eli en himmaillut.

Sen jälkeen oli vuorossa Solvikintien nousu, joka on jyrkempi, mutta pituudeltaan lyhyempi (470m).

Jalat alkoivat hapottaa vasta ihan loppuvaiheessa, mikä on hyvä signaali.

Huippu-urheilijoille erilaiset fyysisen suorituskyvyn testit ovat olleet jo vuosikymmeniä ihan arkipäivää.

Ja sama koskee arkiliikkujia. Esimerkiksi lääkärisemat ovat testanneet kestävyyskunnon tilaa niitä haikaileville.

Minulla on omat “epä-tieteelliset” metodini testata kuntoa. Ylämäkijuoksut ovat siitä hyvä esimerkki.

Jos kunto on hyvä, niin ylämäkeen kipitys on helpohkoa. Jos paska, niin….

Keventäjä

/in /by

Se edellinen 10 päivän “treeniputki” osoittautui siis virheeksi.

No, mitään peruuttamatonta ei ehtinyt tapahtua, vaikka jalat tuntuvatkin nyt hieman normaalia väsyneemmältä.

Pidän perjantaina vapaapäivän. Pilkon puita, maalaan jne.

Pikku aktiviteetteja siis.

Tässä on järkeä

/in /by

“Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista”https://yle.fi/a/3-9548399

“Kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelan ja hänen kollegojensa tutkimukset puolestaan viittaavat siihen, että luontokosketuksen väheneminen on monien sairauksien lisääntymisen taustalla”.

Luin torstaina Outside-lehden nettisivulta artikkelin “Why Being in Nature Makes You Smarter, According to Neuroscientists”.

Monien edellä mainittujen terveyshyötyjen lisäksi, luonnossa oleilu tekee meistä fiksumpia.https://www.outsideonline.com/health/wellness/nature-makes-you-smarter/?pianouser=true

“Lajit, joissa joudut miettimään seuraavaa askelta, silmän ja käden liikerataa tai seuraavaa syöttöä, ovat Helsingin yliopistossa työskentelevän aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan paras tapa kasvattaa tuiki tärkeän harmaan aineen määrää.

Harmaan aineen tiheys on yhteydessä esimerkiksi opintomenestykseen, pitkäkestoiseen muistiin ja parempiin urheilusuorituksiin. Harmaan aineen kato puolestaan liittyy älyllisen suorituskyvyn laskuun esimerkiksi muistisairauksissa.

Aivolle tekee hyvää joutua töihin. Lukuisien eri tutkimusten mukaan liikunta lisää aivojen harmaan aineen tiheyttä ja määrää.

Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa suunnistus. Pihkaniskat ovat todella fiksua jengiä, sillä he joutuvat käyttämään pollaa niin treeneissä kuin kisoissa.