Shortsilenkki

/in /by

Joillekin kesäkauden avajaiset on yhtä kuin eka drinkki terassilla . Minulle se on ensimmäisen lenkki shortsit jalassa.

Ja maanantaina alkoi kesä!

Aivan kuten pisteeksi iin päälle, tein edellisenä päivänä metsähommia T-paita päällä.

Ohessa on linkki dokumenttiin “My 2020”. Siinä tunnettu seikkailija Sarah McNair-Landry kertoo, miten korona vaikutti mm. hänen seikkailufirmansa toimintaan.https://explorersweb.com/sarah-mcnair-landry-documentary/

Olihan tuo ajanjakso todella hanurista.

Onneksi pääsin Grönlannin jäätikölle vuonna 2019, sillä vuotta tai kahta myöhemmin, sinne ei olisi ollut mitään asiaa. Maa oli täysin lukittu ja ihan ymmärrettävistä syistä, sillä siellä sairaalapetien määrä on vähäinen.

Olisin lähtenyt Arabian aavikolle jo joulukuussa 2020, mutta se siirtyi edellä mainituista syistä vuodella eteenpäin.

No, vuosi sinne tai tänne ei ole iso juttu.

Hyvää kannattaa odottaa.

8 vuotta sitten….

/in /by

Katselin maanantai-iltana dokumentin vuoresta nimeltään K2.

K2:ta on toisinaan kutsuttu maailman vaarallisimmaksi vuoreksi. Tilastojen mukaan K2 on toiseksi vaarallisin yli 8 000 metriä korkea vuori maailmassa. Vuoteen 2012 mennessä vuoren huipulle oli päässyt 306 kiipeilijää, kun yrityksessä oli kuollut 81 ihmistä. Kuolleiden osuus huipulle päässeistä oli 29%. Vain Annapurnan suhdeluku on korkeampi, 32%. Maailman korkeimman vuoren Mt. Everestin vastaava suhdeluku oli vuoden 2012 lukujen perusteella 4%.(Lähde: Wikipedia)

Ystäväni Samuli Mansikka menehtyi juuri tuolla Annapurnalla melko tasan 8 vuotta sitten.https://www.samulimansikka.com/

Kävimme vähän ennen Samulin viimeiseksi jäänyttä matkaa lounaalla ja keskustelimme hänen tulevasta vuorimatkastaan ja vähän muustakin.

Minä puolestaan puhkuin intoa Arabia-juoksusta, joka tosin toteutui vasta kuusi vuotta myöhemmin.

Muutamaa vuotta ennen Annapurnaa sain häneltä puhelinsoiton Tukholmaan, jossa olin lyhyellä työreissulla Hän oli juuri huiputtanut jonkun (en muista mikä..) yli 8000`n vuoren. Olimme sopineet, että hän soittaa minulle heti huiputuksen jälkeen ja minä lähetän saavutuksesta tiedotteen mm. Hesariin ja Suomen Tietotoimistolle.

Hän soitti tietenkin juuri sillä hetkellä, kun olin istunnolla tukholmalaisen hotellin vessassa. Se oli koominen tilanne.

Samuli on erään maailman korkeimman vuoren huipun tuntumassa satelliittipuhelin kädessä ja minä istun pöntöllä kännykkä korvalla toisella puolella maapalloa. Saimme siitä aikaan pienet naurut…

Heti sen jälkeen lähetin lehdistötiedotteen eikä mennyt aikaakaan, kun joku toimittaja soitti kysyäkseen lisätietoja.

Samuli muuten ehti huiputtaa yllä mainitun K2`n ilman lisähappea ja ulkopuolista kantoapua. Sitä ei ole kovin moni muu tehnyt…

Visualisointi

/in /by

Mårten Mickos on suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen, joka on vaikuttanut jo pitkään rapakon takana.

Hän kirjoittaa kolumneja Hesariin ja tässä eräs, joka kiinnitti ilmestyessään minun huomioni.https://www.hs.fi/visio/art-2000008631625.html

Mitä Mickos sanoo unelmista ja visualisoinnista?

“Unelman pitää olla todella villi. Sen aisapariksi tarvitaan visualisointi, joka ei ole villi vaan pragmaattinen ja konkreettinen, täynnä lukuja ja laskelmia. Vasta kun yrittäjä osaa visualisoida menestyksen, hän pystyy tavoittelemaan sitä”.

“Kun unelma on sovittu, pitää lähteä visualisoimaan sitä. Mitä kaikkea unelma vaatii? Ovatko osat jo olemassa, vai pitääkö ne luoda? Mitä eri osat maksavat? Mikä on pienin mahdollinen kokoonpano, jossa unelmaa voi luotettavasti kokeilla ja arvioida? Mitkä asiat voivat mennä pieleen?”

Olen kuullut amerikkalaisten sanovan “seeing is believing” eli meidän on luotava mielessämme kuva tavoitteesta ja lopputuloksesta, ennen kuin voimme täysin uskoa siihen.

“You need to visualize to realize”.

Tällaisia oppeja olen yrittänyt noudattaa jo yli 15 vuotta. Näiden villien ideoiden osalta olen saattanut onnistua melko hyvin, mutta toteutukset ovat aina välillä yskähdelleet.

Pitkät ja rauhalliset juoksulenkit ovat minulle parasta aikaa unelmointiin.