Ennusteet (Foreca, yr.no) kertovat, että seuraavien päivien aikana sää on varsin kesäinen.
Sehän vaan passaa.
Minulla on muutama ei-juoksuun liittyvä projekti kesken, joiden edistymistä lämmin sää jeesaa enemmän kuin hyvin.
Pidin sunnuntaina treenivapaan, mutta valutin hikipisaroita muissa askareissa.
Uusi musta joutsen liitelee taivaalla. Sitä kutsutaan mm. “Pirolaksi”.
Tai ei se ihan oikea musta joutsen ole, sillä by definition se on “yllättävä, vaikutuksiltaan laaja-alainen tapahtuma, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi”.
Korona oli sellainen vuonna 2020, mutta ei enää.
Uusi variantti, jolla on monta nimeä, on saanut nimekseen mm.Pirola.
Se on herättänyt jo huolta mm. jenkeissä, joten saas nähdä millainen syksy ja talvi meillä on edessä?
Ja voisiko se vaikuttaa tulevaan eli marraskuun aavikkojuoksuun?
Se kertoo tanskalaisesta valokuvaajasta, joka joutuu vuonna 2013 ISIS-terroristijärjestön panttivangiksi.
Sitä katsoessa mieleen pulpahti Pohjois-Afrikan vuodet 2011-2012.
No, myös vuosi 2008, jolloin minun piti juosta 250 kilsaa Mauritaniassa, mutta kisa peruttiin, koska terroristit tappoivat maan pääkaupungissa ranskalaisia turisteja.
Palasin kuitenkin neljä vuotta myöhemmin niille seuduille.
Kun suunnittelin Saharan halkijuoksua, niin minulle sanottiin, että se on hemmetin vaarallista, koska siellä operoi toinen terroristijärjestö Al-Qaida.
No, sinne minun piti kuitenkin päästä, tavalla tai toisella. Minulle ei tullut mieleenikään jättää juoksua suorittamatta terroristien takia.
Minun ratkaisu oli hommata mukaani sotilaita.
Suomalaisia ja ulkomaisia.
Siirryttäessä Mauritaniaan, retkikuntaan liittyi yli kymmenen mauritanialaista sotilasta, joiden tehtävänä oli suojella retkikunnan toimintaa.
Se ei ole todennäköistä, mutta jos käy huono tsägä, niin Arabian niemimaalla.
Minulla on siellä tiimin päällikkönä Saudi-armeijan entinen korkea-arvoinen sotilas ja lähituntumassa kulkevaa maasturia ajaa saman maan ex-erikoisjoukkosotilas…
