Reissaaminen antaa perspektiiviä moniin asioihin.

Muistan kun olin juoksemassa Nepalissa (sherpa) Tirtha Maskin kanssa.

Kiersimme juosten vuoristoa ja yövyimme pienissä teehuoneissa.

Eräänä päivänä minulle tarjoutui mahdollisuus yöpyä huoneessa, jossa oli kylpyamme.

Olin totisesti pesun tarpeessa.

Avasin vesihanat.

Putkistosta kuului kovaääninen “Klonk” ja that´s it.

Yht´äkkiä hanasta alkoi valua vettä.

Sitä tuli sen verran, että ammeen pohja täyttyi ja sen jälkeen lähde ehtyi.

No, ei sitä voinut hyvällä tahdollakaan kutsua pulikoimiseksi, mutta sain kuin sainkin pestyä pahimmat liat pois.

Olin tästä pienestä luksuskokemuksesta hyvilläni.

Ja kun palasin Nepalista Suomeen, niin kaikkialla päiviteltiin, kuinka huonosti meillä asiat ovat.

Katsoin viime viikonloppuna kansainvälistä “Air Quality Indexiä”.

Esimerkiksi Nuuksion lähellä olevassa mittauspaikassa (Luukki) indeksiluku oli 28, joka on tosi hyvä.

Kalliossa lukema näytti 59, joka on kohtuullinen, mutta sitä ei luokitella enää hyväksi.

Intian kaupunkien keskiarvo oli puolestaan 352. Saastuneimpien mestojen lukemat menivät yli viiden sadan.

Kun juoksin 5.12.Dohaan, niin indeksilukema siellä oli 172 (tätä kirjoittaessa paljon alhaisempi, “vain” 86..).

Kuten alkuun kirjoitin, niin reissaaminen antaa perspektiiviä moniin asioihin.

Olen tyytyväinen mitä minulla on enkä vaivaa päätäni sillä, mitä minulla ei ole.

PS. Sohaistaan vähän kusiaispesää. HS ja etunenässä toimittaja Tuomo Pietiläinen on osoittanut kautta aikojen kiinnostusta siihen, missä nykyiset tai entiset yritysjohtajat asuvat. Jos jotkut heistä muuttavat kevyemmän verotuksen maahan, sanotaan vaikkapa Sveitsiin, niin parkuhan siitä nousee. Mikäli huipputuloinen urheilija muuttaa nollaverotuksen maahan, esim. Monacoon, niin se on ihan jees.