Kirjavinkki

/in /by

Ostin aikoinaan kirjan, jonka nimi on “Let my people go surfing”. Kirja kertoo Yvon Chouinardista, vaatemerkki Patagonian luojasta.

Luin tietenkin kirjan otsikon juoksijan lasien läpi a´la “let my people go running”.

Firma toimii eettisesti korkealla tasolla. Se myös lahjoittaa prossan koko vuoden myynnistä hyväntekeväisyyteen ja me puhutaan satoja miljoonia tahkoavasta vaatefirmasta.

Patagonian  “worn wear”-autot kiertävät ympäri jenkkilää ja myös tällä mantereella.

Projektin tarkoituksena on auttaa ihmisiä korjaamaan vanhoja kuteita, jotka ovat periaatteessa ihan toimivia, mutta niissä on vetskari rikki, reikiä tms.

Yvon Chouinard kertoo kirjassaan mistä kaikki sai alkunsa ja millainen johtamisfilosofia yrityksessä on.

No, jos on hyvä surffailusää, niin silloin lähdetään vesille (he valmistavat myös surffilautoja..), mutta työt tehdään sen jälkeen.

He palkkaavat töihin fiksuja, omaan harrastukseensa intohimoisesti suhtautuvia tyyppejä, joilla on samanlaiset arvot kuin yritykselläkin.

Juoksin sunnuntaina Nuuksion Pitkäjärven ympäri.

Myllyjä on monenlaisia…

/in /by

Juoksin lauantaina vähän eri reittejä kuin normaalisti.

Sain Kirsiltä kyydin Bembölen Myllylle, josta läksin juoksemaan kohti Pirttimäkeä ja Nuuksiota.https://matkasto.net/espoo-bembole-myllyn-rauniot/

Vedin juoksutreenin jälkeen palautumisruokana “taikavelliä”, jonka aineksia otan myös jäätikölle mukaan.

Siis kotimaista kaurajyvää, jonka hienonnan pienellä jyvämyllyllä.

Jäätiköllä aion sekoittaa taikavellin sekaan mustikkajauhoa, hunajaa ja maitoa.

Täällä Nuuksion perusleirissä reseptiin kuuluu banaania, mustikkaa ja hitosti maitoa.

En siis keitä kauraa vaan vedän sen raakana nassuun.

Olen syönyt taikavelliä joka aamu (ja yleensä myös lenkin jälkeen) jo yli 20 vuotta.

Jäätikkö-kokkailut

/in /by

Täydellä vatsalla on veemäistä juosta, joten keskityn tulevan jäätikköjuoksun aikana nesteytykseen ja totta kai myös energian saantiin.

Vara-rasvoillakin mennään.

Ainakin minun kroppa on tottunut käyttämään rasvavarastoja pitkienkin juoksujen aikana.

Olen totuttanut kehon siihen, että en mutustele treenilenkeillä mitään, vaikka lenkin pituus on 3-4h.

En kyllä yleensä juokaan mitään.

En suosittele edellä mainittua metodia muille. Olen vain halunnut totuttaa kehon siihen, että juomaa ja ruokaa ei ole tarjolla.

Ymmärrän, että ulkopuolisen silmin tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta ei hätää, olen tottunut “ihmettelyihin”:-)

Olen saanut retkikuntakavereiltani shittiä siitä, että en kuulemma syö juoksun aikana tarpeeksi.

Viimeksi Pena huomautti aiheesta juostessani Qatarissa joulukuussa 2023.

Otan jäätikölle mukaan snadisti retkiruokaa.

Sen lisäksi käyn Islantiin päästyäni shoppailemassa jotain kivaa purtavaa muutamaa juoksupäivää varten.

Ja pullaa (Lapinkylän leipomo) lähtee ilman muuta messiin.

Mitä nesteytykseen tulee, niin juon kuumaa mehua, kahvia, maitokaakaota ja elektrolyyttivettä.

Perjantai oli mainio sporttipäivä; aamulla pari tuntia tsuppailua kaverin kanssa ja pian sen jälkeen parituntinen juoksu toisen frendin kanssa.