Kolme treeniä

/in /by

Vanhoja harjoituspäiväkirjoja selatessa huomioni kiinnittyi kolmen harjoituksen päiviin.

Tein niitä aikoinaan mm. vanhempieni kesähuvilalla.

Aamu alkoi uinnilla, josta kirmaisin päivän ensimmäiselle juoksulenkille.

Sen jälkeen oli aamiaisen ja levon vuoro.

Noin kello 12.00 oli päivän toisen juoksulenkin vuoro.

Sen jälkeen taas ruokailtiin, jonka jälkeen aloin taas levyttämään. Yleensä löhöilin pihakeinussa.

Illalla, noin 17.00 nurkilla lähdin päivän kolmannelle harjoituslenkille.

Sen jälkeen oli saunan ja uinnin vuoro.

Söin vielä aika tuhdin iltapalan ennen yöpuulle vetäytymistä.

Kolmessa juoksulenkissä ei ole mitään järkeä ja siksi lopetinkin ne siihen kesään.

Harjoittelu, ruokailu ja lepo. Mihinkään muuhun ei riittänyt paukkuja.

Olen vetänyt jo yhden kolmen harjoituksen päivän huhtikuun 2024 aikana.

Niistä vain yksi oli lenkkiä, kaksi muuta salitreeniä.

Tämä tapahtui eilen.

Ei tule tavaksi, mutta aina silloin tällöin niitä voi tehdä.

Vatsarullaus

/in /by

Voimapyörällä tehtävä “vatsarullaus” on tehokas, joidenkin mielestä jopa tehokkain, suorien vatsalihasten kehittäjä.

Olen nähnyt vatsarullausta jo natiaisena, sillä äitini rullaili voimapyörällä päivittäin.

Ja niin minäkin innostuin ja olin siinä melko haka, kunnes unohdin voimapyörän vuosikymmeniksi.

Kokeilin sitä pitkästä aikaa eilisen salitreenin yhteydessä ja aika vihkoon se meni.

Odotusarvo oli toisin vielä alhaisempi kuin lopputulos.

Liike kannattaa tehdä just eikä melkein oikein, sillä muuten alaselkä voi tykkää kyttyrää.

No, en anna periksi.

Kyllä se viimeistään kesällä menee kuin vettä vaan.

Tein torstaina ns. kokovartalon treenisession.

Pohkeet, etu-ja takareidet, perse/lantio, vatsalihakset ja sai yläkroppakin oman osansa.

Ensi vuoden jäätikköjuoksustakin oli hyvä puhelinpalaveri.

Vuoden kuluttua, ihan näihin aikoihin, lennän sinivalkoisin siivin Helsingistä Reykjavikiin.

Punainen tupa

/in /by

Juha Hietasen kirjoittamassa “Seikkailujuoksija”-kirjassa kerrotaan varsin seikkaperäisesti mm. Saharan halkijuoksun valmisteluista.

Turvallisuus oli tärkein asia ja siihen käytimme paljon aikaa ja vaivaa.

Saharan operaatiota johti sotilastiedustelussa ja kv. erikoisjoukkotoiminnassa meritoituneita henkilöitä, joista ehkä tärkein oli Robert Sainio.

Tapaamme usein, viimeksi eilen Espoon Bembölen (punaisessa) Kahvituvassa, joka toimi jo 1700-luvulla kestikievarina.

Olemme käyneet kimpassa Saharassa halkijuoksun jälkeenkin ja mikäli suunnitelmat toteutuvat, niin meillä on edessä aika kiva retki ensi syksyn aikana. Tuolloin ei juosta…

Odottelen ulkoilureittien sulamista vielä pari päivää. Sitä ennen teen vain salitreenejä.