Pidän juoksun osalta lomaviikon tai ehkä parempi ilmaisu on kevennetty viikko. Juoksen perjantaina kepeän kympin ja sunnuntaina parikymppisen, muuten muuten keskityn muihin asioihin, joita kyllä riittää.
Rakennan kuntopiikkiä marraskuulle, jos vaikka pääsisi tuolloin sinne aavikolle.
Tämän päivän Hesarissa juoksijalupaus Alisa Vainio kiteytti monen juoksijan tunnot sanomalla “En halua tehdä muuta kun juosta, syödä ja nukkua”.
Vein aamulla auton huoltoon Espoon Niittykumpuun, josta sitten juoksin tänne kotipesään. Matkaa ei kertynyt kovinkaan paljon; siihen kului varmaan jotan tunti ja vartti.
Nyt tuntuu siltä, että kroppakin vaatisi huoltoa. Pitänee ainakin käydä hierojalla.
Kirsi juoksee ensi lauantaina 100 kilsaa Masokistin Unelmassa. Näyttää siltä, että kisan aikana ei tarvitse ainakaan palella, sillä lämpötila keikkuu korkeimmillaan 25 asteen tuntumassa.
Helteessa juoksemisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Juoksija ainakin hikoilee selvästi enemmän, joten keho tarvitsee jatkuvasti suoloja, jotta krampit ja lihasväsymys eivät pääse iskemään.
Joillakin on varsinkin helteellä vaikeuksia saada urheilujuomaa imeytymään. Se jää “hölskymään vatsaan” ja ainoa tapa saada neste pois on työntää sormet kurkkuun. Syynä on yleensä liian styrkka (vahva) urheilujuoma eli lisälaimennus vedellä voi jeesata tässä ongelmassa.
En itse käytä (em.syystä) urheilujuomaa aavikkolla.Siksi toiseksi juomapussin tai pullon peseminen aavikolla on todella hankalaa, sillä meillä on yleensä vain vähän pesuvettä käytettävänä.
Nyt kun mielenosoittaminen on in, niin aion myös osoittaa mieltäni.
Ensimmäinen on kohdistettu moderneille mölyapinoille. Wanhaan hyvään aikaan oli itsestään selvää, ettei sunnuntaisin ei ajettu nurtsia eikä pidetty muutenkaan meteliä. Tuolloin ehkä funtsittiin omaa nokkaa pidemmälle ja mietittiin muitakin ihmisiä. Ehkä?
Toinen on osoitettu fillaroitsijoille, ei kaikille vaan niille onneksi vielä kohtuu harvalukuiselle tolvanoille, joilla on aina helvetinmoinen kiire ajoivatpa he sitten keskuspuiston kapeilla hiekkateillä tai muun liikenteen seassa. Heillä tuntuu olevan pirusti oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Tämä taitaa olla peilikuva jostain laajemmastakin ongelmasta.
Muuten menee ihan hyvin:-)
Kahden tunnin sunnuntainlenkkini kulki hieman uusilla urilla. Juoksin Vanttilan ulkoilureittiä kohti Espoon Keskuspuistoa, josta pinkaisin eräälle luontopolulle, joka puolestaan vei minut Suna-nimiselle asuinalueelle.
Olen aiemmin pitänyt Sunaa jotenkin epämääräisenä asuinpaikkana ja viittaahan jo nimikin siihen (Suna oikealta vasemmalle luettuna..).
No, niin sitä sai taas ennakkoluuloinen ihminen huomata, että kyseessähän on suurelta osin erittäin mukiin menevästä pientaloalueesta.
Pidän kohtuu hyvin kiinni maanantain lenkkivapaasta päivästä, mutta tänään lipsuin hieman. Kävin pikatestaamassa kahta reppua läheisellä ulkoilualueella. Repputestin tulokset ovat luettavissa 24.9.ilmestyvässä Juoksijassa.
Elokuun Juoksija-lehti oli jo myynnissä Helsinki City Marathonilla, mutta tilaajille se kolahtaa kuluvan viikon aikana.
Uudessa lehdessä oli vertailtu 12 maastokenkää ja testivoittajaksi selviytyi kaksi eri tyyppistä kenkää. Toinen näsitä on VJ Sportin “irock”, joka on myös allekirjoittaneen mielestä huippuhyvä kenkä.
Toinen voittajista oli La Sportivan “Mutant”, joka on jämerä maastokenkä kovaan käyttöön. Juoksin vähän vastaavanlaisella kengällä Kalaharin autiomaan halki (Vasque Velocity). Diggasin Mutanteista myös todella paljon.
Testissä olleita maastokenkiä koejuoksi useampi henkilö. Kullakin oli omat mieltymykset. Minun Top-listaan pääsevät edellä mainittujen lisäksi La Sportiva Helios ja Sarva Amas.
Lopuksi, Juoksija-lehti esittelee elokuun lehdessä viimeisen päälle hyvät sauvat, Black Diamond Distance Carbon, jota tuo maahan OAC-niminen yritys (sama firma tuo La Sportivaa). Jos olette hyviä sauvoja vaille, niin mars Partioaittaan. Sieltä niitä kuulemma saa…
