No appetite

/in /by

Tähän alkuun, kiitos kaikille edellisen blogiin vastanneille. Kaksi kirjaa on arvottu ja ne lähtevät kohti määränpäätä loppuviikon aikana.

 

Näinköhän Suomi on tipahtanut maantieteellisesti jonnekin tropiikkiin liepeille, sillä sen verran kosteaa ulkona (ja sisällä) on.

 

Olen yhtä poikkeusta lukuunottamatta juossut kaikki kesän lenkit ilman energian ja nesteiden nauttimista.  Harjoituksen jälkeinen aika kuluu pääasiassa mässäillen ja  lotraten.

 

Sunnuntain 2h20 minsan – ja hiukka turhan kovavauhtisen – lenkin jälkeen ruokahalu oli yllättävästi tiessään. Se on todella harvinaista! Yleensä pystyn syömään melkein mitä vaan ainakin sammiollisen, mutta sunnuntaina pienikin pala leipää teki tuskaa.

 

No, onneksi palautumisjuoma putosi edes jotenkin. Päivän drinkki koostui punaherukoista, tyrnimarjoista, banaanista ja maidosta. Ilman banaania toi drinksu olisi jäänyt juomatta, sillä sen verran tymäkkää esim.tyrni on. Tosin terveellistä kuin mikä.

 

Taitaa olla niin, että meikäläisen kroppa oli hikilenkin sen verran ylikuormittunut, että muona ei vaan pudonnut. Myöhemmin sitäkin paremmin…

 

Olen juonut ns.suolavettä ainakin pullollisen päivää kohden. Pistän juomapulloon muutaman rakeen Himalajan suolaa, sillä on tässä hikoiltu muuallakin kuin lenkillä.

 

Pidän alkuviikon osalta juoksun suhteen pientä hiljaiseloa, sillä täällä perusleirissä (koti) on vähän laittamista.

 

 

 

 

 

 

Huhuu, onko täällä ketään?

/13 Comments/in /by

Kävin eilen katsomassa blogini “statistiikkaa”. Se kertoo kuinka monta ihmistä visiteeraa blogisivuillani per päivä/kuukausi/vuosi jne.

 

Tilaston mukaan sivuillani vierailevat henkilöt ovat pääasiassa Suomesta, mutta havaintoja on myös maista kuten Saksa, Sveitsi, Unkari, Portugali (Ronaldo??)…ja jopa Australia!

 

En oikein tiedä uskoisiko nettisivujeni tilastoihin vai ei? Tuskin täällä käy kukaan muu kuin minä. Ehkäpä statistiikkapalvelun tuottaja vaan haluaa uskotella, että kävijöitä riittää, jotta käyttäisin palvelua jatkossakin.

 

Jotta voisin nukkua yöt edelleen levollisena, niin asia on testattava.

 

Minulla on muutama ylimääräinen “Seikkailujuoksija”-kirja hyllyssä. Lähetän kirjat henkilöille, jotka (ensimmäisinä) ilmiantavat itsensä. Kommentoi siis tätä blogikirjoitusta tai lähetä suoraan meiliä osoitteeseen jukka.viljanen@sportman.fi

 

Päivän ruokalistalla on 2h30 minsaa juoksentelua. Sen jälkeen pidän muutaman päivän breikin ainakin pidemmistä lenkeistä.

 

 

 

 

Tautia takana

/in /by

Päivän paras urheilu-uutinen on tämä; http://www.urheilulehti.fi/yleisurheilu/41-vuotias-kiekkolegenda-sensaatiomaiseen-temppuun-kalevan-kisoissa-taalla-tehdaan-vaar

 

Suomen ennätyksen haltija Frantz Kruger teki paluun kiekkorinkiin ja voitti Kalevan kisojen kiekkokarsinnan yli 3 metriä pidemmällä kiskaisulla muihin verrattuna. Mies lopetti uransa kuutisen vuotta sitten, mutta äityi treenaamaan 6 viikkoa sitten…

 

No, se paras pointti haastattelussa on se, että Krugerin mielestä suomalaisheittäjien voiman ihannointi on ylimitoitettua:” Suomessa keskitytään liikaa voimaan, kun enemmän pitäisi keskittyä TEKNIIKKAAN”.

 

Mutta kun sitä voimaa fanitetaan niin paljon. Urheiluselostajatkin puhkuvat, kuinka paljon jonkun keihäänheittäjäm heitossa “on tautia takana”.  Suomalaismäkihyppääjilläkin on tautisen kova ponnistusvoima, ainakin testien mukaan. Mutta lento ei yleensä kanna edes toiselle kierrokselle.

 

Olen huomannut juoksijoita valmentaessa, että perusasioihin eli juoksutekniikan hiomiseen ei oikein jakseta keskittyä. Sen jengoilleen /selkäytimeen saaminen kun vaatii toistoja toistoja ja toistoja.

 

Kuten aiemminkin, niin valmennan itseäni seuraavaan aavikkojuoksuun. Tällä hetkellä yksi valmentautumisen pääpilareista ovat ne edellä mainitut toistot.

 

Juoksin tänään 2h20 minuuttia hiekkatiellä totuttaen jalkoja monotoniseen juoksuun. Sitähän se aavikollakin taivaltaminen on, Sitä kilometrien nielemistä tunnista ja päivästä toiseen. (But I just love it!)