Käytiin just katsomassa eräs syksyn odotetuimmista elokuvista, nimeltään Everest.

 

Gustafssonin Veikan firma, Outdoor Media (Retki, Riista), lähetti kutsun leffan ennakkonäytökseen, joten jo sen takia oli ihan pakko käydä se katsomassa. Veikka piti lyhyen puheen ennen elokuvan alkua ja sitten oli aika laittaa 3D-lasit päähän ja popcornia suuhun.

 

Vaikka kysymyksessä on Hollywood-tuotanto, niin siitä (onneksi) puuttui liiallinen siirappisuus. Siitä pisteet.

 

Leffa on melko suoraviivainen kuvaus siitä, mitä kaikkea dramaattista tapahtui vuonna 1996 maailman korkeimmalla vuorella, Mount Everestillä. Veikkahan oli tuolloin itsekin Everestillä, mutta onneksi ei ikävien tapahtumien keskipisteessä.

 

Elokuvaa katsoessa yksi asia tuli mieleen ja vielä useampaan kertaan. Huono johtaminen. Yleensä aina, kun retkikunnilla hommat alkavat menemään perseelleen, niin kyse on huonosta johtamisesta. Laadi suunnitelma ja pidä siitä kiinni on melko hyväksi havaittu keino.

 

Rob Hall, Everest-elokuvan päähenkilö, oli laatinut suunnitelman, jonka mukaan vuorelta lähdetään alas klo.14.00. Vuorikiipeily ei ole vain ylöspäin kiipeämistä, vaan alaskin on tultava. Tietojeni mukaan suurin osa onnettomuuksista tapahtuu alas tultaessa.

 

Robilla oli pläni, mutta pitikö mies siitä kiinni? Ei pitänyt. Hän oli Veikan kertoman mukaan kuulemma ammattitaitoinen, mukava & hyvä mies ja sen päälle vielä erittäin asiakaspalvelusuuntautunut ihminen. Se koituikin miehen kohtaloksi.

 

Hall oli menossa vuorelta jo alas päin, kun yksi todella huonossa hapessa oleva asiakas kömpi (vasta) kohti huippua. Kello oli jo tuossa vaiheessa reilusti yli kaksi. Mikäli Hall olisi noudattanut omia ohjeitaan, niin hänen olisi pitänyt kieltää asiakastaan kiipeämästä kohti huippua ja ottaa “kylmästi” hänet mukaan.

 

Vielä mitä. Hall tunsi suurta sympatiaa asiakastaan kohtaan, joka oli säästänyt matkarahat pienestä palkastaan. Everestille kiipeäminen kun ei ole ihan halpaa lystiä, vaan siinä puhutaan useiden kymmenien tuhansien dollarien kustannuksista.

 

Hall pyörsi päätöksensä ja lähti takaisin kohti vuoren huippua. Siitä onnettomasta päätöksestä lähti liikkeelle ikävien tapahtumien vyöry, joka jää Everestin historiaan.

 

Retkikuntien johtamiseen kuuluu myös ikävien päätöksien tekeminen. Kyse ei yleensä ole vain yhden hengen pelastamisesta vaan kaikkien mukana olevien. Yksi tyhmä päätös tai sen tekemättä jättäminen voi ja todennäköisesti johtaa tapahtumaketjuun, joka olisi estettävissä suunnitelman noudattamisella.

 

Sain elokuvasta aika lailla kiksejä. Tuli kova hinku lähteä jo sille seuraavalle seikkailulle, mutta ei auta, on vain odotettava lupa-asioiden selviämistä….