Nyky-yhteiskunnassa yhä harvemmalla on sellainen työ, joka on fyysisesti rasittava. Niitäkin toki löytyy…http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288743680670.html

 

Meikäläinen tarvitsee paljon fyysistä rasitusta ja myös ulkoilmaa. Tästä on jopa mustaa valkoisella. Kävin viime vuosituhannella psykologisissa testeissä hakiessani jotain avointa työpaikkaa (jota en onneksi saanut..). Muistan elävästi kyseisen testin tehneen psykologin ilmeen, kun hän avasi minulle testien tuloksia.

 

Edelliseen viitaten, ensiluokkainen päivä rakentuu fyysisesti kuormittavissa askareissa ja se tapahtuu mieluiten ulkotiloissa.

 

Juoksin lauantaina lumisillä metsäteillä-ja poluilla parin tunnin ajan ja kyllä se tuntuikin maittavalta juosta puuterilumessa. Se fiilis, kun saa potkia vastasatanutta lunta on hieno.

 

Lumessa ja etenkin lumisilla poluilla juostessa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä kuopat ja muut luonnon “pikku ansat” ovat lumen peitossa.

 

No, siinä se lauantain vietto  jatkui erilaisissa ulkoaskareissa ja kun kömmin pimenevästä illasta lämpimiin sisätiloihin, niin olo muuttui kertaheitolla mukavan raukeaksi.

 

Tänään meno jatkuu samoissa merkeissä paitsi juoksumaaston suhteen teen pieniä muutoksia.

 

Talvijuoksu poluilla/lumihangessa on hauskuudestaan huolimatta kuormittavaa puhaa eli ei makeaa mahan täydeltä.