Hattu päästä

/in /by

Nyt on aika nostaa juoksulippistä niille, jotka sen ansaitsevat.

 

Kerroin aiemmin, että en juuri seuraa olympialaisia..muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. No, naisten rugbya ja tietty miesten vastaavaa aion kyllä katsoa.

 

Kunniotan suuresti lajin harrastajia ja “lajin koodia” Jokainen urheilija saa jatkuvalla syötöllä kovaa hittiä (siis iskuja ja taklauksia) eikä suojuksia tunneta. Vaikka menee nenä murskaksi tms., niin sikailua, välivaltaa tai jälkipeliä ei tunneta. Rugbyn pelaajat ei mussuta tuomarille.

 

Mikäli Ronaldoa tai jotain muuta fudiskenttien prinsessaa edes hipaistaan, niin eiköhän “äijä” kieri “tuskissaan nurmessa. Lähes jokaisesta tuomarin vihellyksestä itketään tai sitten dumarille haistatellaan tie mitä. Ja sitten se filmaaminen….

 

Nostan tänään hattua myös juoksukoululaisilleni. Monet heistä ovat juoksjoina melko noviiseja, mutta silti he uskaltavat ottaa suuren haasteen vastaan. Pyhän juoksu on nimittäin yksi rankimmista mitä tästä maasta löytyy.

 

The ultimate measure of a man is not where he stands in moments of comfort and convenience, but where he stands at times of challenge and controversy.

Martin Luther King Jr.

 

 

 

 

 

 

Kevyesti…

/in /by

Kiitokset Karille kommentista blogikirjoiukseen “1972”. Tuntuuhan se tosiaan erittäin kornilta, että kisoihin pumpataan rahaa miljarditolkulla, vaikka järjestävän maan infra ja monet monet muut asiat ovat rempallaan.

 

Joku toimittaja ehdotti (oliko ollut S.Saarikoski?), että kesäkisat myönnettäisiin vain yhdelle maalle, Kreikalle. Meikäläinen peukuttaa tuota ideaa. Toiseksi paras vaihtoehto olisi Suomi ja voisihan siitä urakasta antaa osan länsinaapurillekin. Meiltä onnistusi tuo talvikisojenkin järjestäminen enememmän kuin hyvin, jollei lajikirjo lähde ihan lapasesta.

 

Olihan muuten hemmetin jännä naisten maantiepyöräily. Hieman kyllä otti pattiin amerikkalaispyöräilijän puolesta, joka otettiin kiinni vain muutama metri ennen maaliviivaa. Tuon kilpailijan olemus oli varvauksen jälkeen paljon puhuva….

 

Tänään alkaa nettisivujen viilaus. Riippuen tietenkin nettisuunnittelija Karin aikataulusta, mutta eiköhän meillä ole jotain uutta esitettävää ensi kuun aikana. No, viimeistään lokakuussa:-)

 

Käyn tänään vetämässä lyhyen viimeistelylenkin juoksuvalmennettaville. Kisahan on jo ensi lauantaina, joten sellainen 20-25 min kevyttä hölkkää riittää mainiosti. Lyhyt palautumislenkki tekee myös minulle hyvää.

 

Jos suunnitelmat toteutuvat, niin aavikkojuoksu alkaa reilun kolmen kuukauden kuluttua. Se on pitkä valmistautumisaika, joka pitää suunnitella tarkasti.

 

Takana on erinomaisesti sujunut kesäharjoittelu.  Aion jatkossa rytmittää harjoittelua teemalla “viikko kovaa-viikko vähän löysempää”. Tämä viikko edustaa tuota jälkimmäistä, sillä siihen kuuluu mm.velmennettavien kanssa pohjoiseen matkaamista yms.

 

 

 

 

 

1972

/2 Comments/in /by

Tämä on 1972.blogikirjoitus.

 

Numeroista tulee mieleen Munchenin olympiakisat, jotka ovat ekat skabat, joista minulla on joitain muistikuvia. Muistan Virenin kultamitalijuoksut ja varmasti muistavat nekin ihmiset, jotka olivat siinä samassa huoneessa minun kanssani. Sitä kiljumista…

 

Nämä Rion kisat eivät nappaa. Jostain syystä ne eivät nyt vaan sytytä. Olen katsonut telkkarista miestin maantiepyöräilyä ja seuraan parhaillaan naisten vastaavaa kisaa. Kestävyyslajit kiinnostavat minua aina ollaan sitten olympialaisissa tai ei.(fillarikisojen selostajat saavat minulta täyden kympin).

 

Katson varmaan Riosta myös yleiurheilua..ja loput fillarikisat, mutta siinäpä se. Onkohan muilla samanlaisia fiiliksiä?

 

Olen juossut ihan hyviä kilsamääriä tässä viime päivienkin aikana. Juoksin tänään sunnuntaina 2h15 minsaa.

 

Talven ja alkukevään lenkit suuntautuivat poluille, mutta kesän aikana olen juossut vain hiekkateillä ja hieman asvaltilla. Olen saanut tämän ansiosta vauhtikestävyydenkin ihan kohtuu hyvälle mallille ja juoksu tuntuu todwlla nautinnolliselta.Vielä keväällä tilanne oli ihan toinen ja vähänkin vauhdikkaampi juokseminen tuntui takkuiselta.

 

Aion jatkaa samalla metodilla myös tulevina vuosina. Talven melko hidasvauhtiset polku -ja hankijuoksut tekevät työtä peruskunnon puolesta ja pehmeä juoksualusta pitää jaloista hyvää huolta.