Avasin nettisivut vuonna 2010 ja tällainen oli ensimmäinen blogikirjoitus päivämäärältä 14.6.2010:

 

“Hei ja tervetuloa upo-uusille nettisivuilleni!

Itse asiassa nämä ovat ensimmäiset “viralliset” nettisivuni ja ne on tehty yleisön pyynnöstä, sillä ainakin yksi henkilö on toivonut  minulta blogikirjoituksia/nettisivuja;-)

Ylläpidän sivuja erittäin aktiivisesti eli 6-7 krt/viikko. Aktiivisempina (ADHD) päivinä niitä saattaa tulla kaksikin…

Seuraavat 2 kuukautta elän Kalaharin autiomaan halkijuoksun hengessä ja siitä seuraavat 20 päivää tosi toimissa. Miksi lähden sinne ja mitä kaikkea matkan valmisteluihin kuuluu jne jne.?

 

Luen mieluusti ulkomaisia juoksu-vuorikiipeily-seikkailusivustoja ja lainaan (varastan) sieltä mieluusti mielenkiintoisia juttuja luettavaksenne.

Kerron mitä ja millaisia varusteita käytämme harjoittelun ja juoksun aikana ja mikä tekee niistä niin hyviä.

Voit lukea matkakertomuksia edellisiltä juoksuseikkailumatkoilta kohdasta “adventures”.

Mikäli (ja kun..) haluat lähteä mukaan matkatoimisto Aventuran järjestämille juoksumatkoille, niin klikkaa “running guide” -painiketta. Toimin Aventuran juoksumatkojen suomalaisena matkanjohtajana. Lähdemme vuonna 2011 kohteisiin, johon kukaan muu ei ole aikaisemmin järjestänyt juoksumatkoja. Esimerkkinä vaikkapa Libyan Sahara!

Lopuksi. Ylläpidän sivuja myös 20 päivää kestävän aavikkojuoksun aikana, mikäli tekniikka ja mies ovat kunnossa.

Toivottavasti viihdyt sivuillani.

t. Jukka

 

Vaikka lopussa mainittua “running guide” sivua ei enää löydykään, niin juoksumatkojen järjestäminen on edelleen lähellä sydäntäni.

 

Yhteistyökumppani on vaihtunut, se on matkatomisto Vetikko ja matkakohde on edelleen Saharassa, mutta nyt Marokon puolella.

 

Itse asiassa Greg lähetti pari äivää sitten viestin, että Kalaharin seikkailun päättymisestä on kulunut tasan seitsemän vuotta.

 

Se oli ensimmäinen retkikunta, jonka organisoin alusta loppuun.

 

Saavuin etelämantereelta kotiin 1.1.2009 ja funtsailin tulevia seikkailuja. Muiden järjestämät huvit ja seikkailut eivät enää kiinnostaneet. Halusin kulkea ihan omia polkuja.

 

Minulla oli työhuoneessani karttapallo, jota pyörittelin levottomana talven 2009 aikana. Yhtäkkiä mieleeni juolahti, että Kalaharin autiomaa. Sehän se on, seikkailujuoksijan ensimmäinen retkikunta menee sinne.

 

Tutkailin netistä yrityksiä, jotka järjestävät Kalaharin alueella aavikkoretkiä. Lähetin niille meilejä, joissa kysyin mahdollisuutta saada miehistö ja pari autoa koko autiomaan ylitystä varten. En saanut yhtään vastausta.

 

Sain kuulla, että suomalainen Kon-Tiki Tours järjestää matkoja Kalahariin. Olin yhteydessä yrityksen toimitusjohtajaan ja hän lupasi auttaa minua.

 

Kon-Tikillä oli hyvä ja pitkäaikainen yhteistyösuhde Botswanassa toimivaan Penduka Safarikseen. Meilasin yrityksen omistajalle Willemille ja sovin ajankohdan, jolloin vierailen Botswanassa.

 

Olin tutustunut etelämantereella Gregiin ja samalla kun sovin Botswanan reissusta kävin helssaamassa häntä Johannesburgissa.

 

Gregillä oli juuri tuohon aikaan loma, joten hän päätti lähteä kaveriksi Botswanan matkalle. Ajoimme miehen maasturilla kaikkiaan 5000 kilsaa osin melko paahtavissa olosuhteissa.

 

Tapasimme Willemin Maun-nimisessä kaupungissa.

 

Espoossa oli tuohon aikaan ainakin puoli metriä lunta, Maunissa vähintään 40 astetta lämpöä. Snadi kontrasti siis.

 

Willem osoittautui loistavaksi yhteistyökumpaniksi, vaikka hän myöhästyi ainakin tunnilla ekasta palaverista. Tutkailimme Kalaharin karttoja. Hän ehdotti, että juoksen Kalaharia halkovan asvalttitien reunassa ja pari autoa seuraisi minua.

 

Selitin hänelle juurta jaksaen, että haluan juosta mahdollisimman syvällä Kalaharin autiomaassa, enkä halua nähdä edes vilausta asvalttitiestä. Loppujen lopuksi löysimme hyvän reittisuunnitelman, jonka toteutimme kesän 2010 aikana.

 

Greg oli mukana palavereissa ja hänelle heräsi kiinnostus tulla yli 1000 kilometrin juoksuseikkailulle mukaan.  Hänen mukaan tuleminen oli monen neuvottelun takana (lue: vaimolta lupa….)

 

No, lupa heltisi ja niin Greg, Kirsi ja meikäläinen aloittivat elokuussa 2010 pitkän juoksutaivalluksen upean aavikon halki.

 

Pidän sitä edelleen parhaana reissuna so far. Koko ryhmän henki oli todella hyvä. Ohessa kuva leirinuotiolta…