Hiljainen on kylätie

/in /by

Juoksin karvan yli kahden tunnin lenkin lauantaina klo.9.30 alkaen.

 

Lenkkireitti kulki Espoon keskuspuiston hiekkateiltä kohti saman kaupungin rantaraittia.

 

Valehtelematta voin sanoa, että tuon kahden tunnin aikana minua tuli vastaan alle kymmenen henkilöä (ja saman verran koiria..).

 

Yhtä poikkeusta (naapurimme) lukuunottamatta he olivat pukeutuneet aivan kuin Irma-myrsky olisi pään päällä. Vain silmät näkyivät….

 

Okei, ulkona satoi, mutta sade oli lämmintä eikä siellä blosannut juuri lainkaan. Minulla oli päällä pitkähihainen paita, shortsit, sukat ja kengät. Ja päässä lippis. (Se Salomonin reuhka, joka oli mukana jo Libyassa vuonna 2008)

 

Ja hyvin pärjäsi.

 

Juoksu kulkee nyt niin hyvin, että vähän väliä on pakko pistää käsijarrua päälle. Lenkkivauhti meinaa nousta liian korkeaksi.

 

Liian vauhdikas vauhti nimittäin kostautuu jossain vaiheessa. Eikä se ole aa pitkän päälle terveellistä juosta liian korkeilla sykkeillä ja bee, loukkaantumisriski kasvaa vauhdin noustessa.

 

Moni kaveri on vähän väliä telakalla syystä, että treenivauhti on liian korkea. Useammalla heistä (meistä) ikää on jo mittarissa sen verran, että jalat eivät kestä entisenlaista rynkytystä.

 

“Ei se matka tapa vaan vauhti” .

 

 

 

 

Opiskelua

/in /by

“Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä” sanoo suomalainen sananlasku.

 

Mitä jäätiköillä toimimiseen tulee, niin meikäläisellä on vielä kovasti opettelemista.

 

Olen valmisteluisso jp siinä vaiheessa, että käyn tänään tapaamassa muutamaa jäätikkö-experttiä. Toinen heistä lähtee mukaani ensi huhtikuussa starttavaan retkikuntaan.

 

Pohdin jokaisella lenkillä tulevaa seikkailua. Viime päivinä olen mietiskellyt ruoka-asioita.

 

Kuten monet tietävät, niin ulkona on aina nälkä. Ja kun siihen lisää 5-7 tunnin juoksentelun, niin nälkäkertoimet nousevat aika korkeisiin sfääreihin.

 

Retkikuntakaverini Antti Siltala on luvannut valmistaa jo ennen jäätikölle lähtöä muonaa noin 3-4 viikkoa kestävälle jäätikköjuoksulle. Otan mukaani myös mm.kuivattua poronlihaa, sillä siinä on reilusti proteiinia ja yleensä liha on myös melko hyvässä suolassa.

 

Viimeksi jäätiköllä juostessa pärjäsin geeleillä ja patukoilla. Nyt aion nautiskella jotain lämmintä siinä juoksun yhteydessä. Joku keitto ajaisi tämän asian varmaan hyvin.

 

Järjestämme ensi helmikuussa treenileirin Lappiin, jolloin näitä muona-asioitakin tulee testailtua in action.

 

Lähden nyt 2h lenkille. Siinä ehtii taas funtsailla mm. jäätikkömenuta.

 

 

 

 

 

Älä osta tätä takkia…

/in /by

Outdoor-merkki Patagonia julkaisi New York Timesin etusivulla kohua aiheuttaneen mainoksen. Siinä  luki “Don´t buy this jacket”. Älä osta tätä takkia. Ja vuosi oli 2011.

 

Se oli monen mielestä ihmeellinen otsikko, sillä yleensä mainostaja haluaa myydä meille jotakin, eli kaiken järjen mukaan siinä olisi pitänyt lukea “Buy this jacket”. Oliko kyseessä kirjoitusvirhe? Eipä ollut.

 

Ilmoitus julkaisiin perjantain lehdessä, mutta ei se ollut ihan normi-perjantain julkaisu.

Kyseessä oli Black Friday eli päivä,jolloin kuluttajat ostavat pää märkänä tuotteita, joita he eivät välttämättä tarvitse.

 

Patagonia halusi omalla esimerkillään kertoa kuluttajille, että älä osta mitään, jollet todella tarvitse sitä. Ihan aiheellinen muistutus.

 

Ja ostoksilla käydään ahkerasti myös muina päivinä, kuin mustana perjantaina.

Oheinen video kertoo, millaisen työmäärän takana yhden puuvillaisen T-paidan valmistaminen on…ja ennen kaikkea, millaisen määrän raaka-ainetta, ympäristömyrkkyjä, vettä,  kuljetuksia yms.sen tuottaminen vaatii.

https://www.youtube.com/watch?v=BiSYoeqb_VY

 

Juoksin tänään lyhyen & palauttavan lenkin suurlähettilään kanssa. Hän alaa asemapaikalleen ensi viikolla. Saanen pian tietooni toteutuuko aavikkojuoksu vielä tämän vuoden puolella vai ei.

 

Jos lähtö ei osu viimeistään joulukuun alkupuolelle, niin sit siirretään katsetta kohti ensi vuoden loppua. Minulla on huhtikuussa edessä jäätikköjuoksu ja siihen on ehdittävä valmistautua ainakin sen 4 kuukautta.