Ulos häkistä!
Olen äärimmäisen tyytyväinen, että sanoin “Kyllä”, kun minua pyydettiin Duunikuntoon mukaan. Se on muuttanut jo valmennettavien elämää, mutta niin myös minunkin.
Moni ajautuu, usein aivan huomaamattaan, henkiseen häkkiin. Vuosien varrella kaltereiden määrä kasvaa ja ulospääsy niiden ulkopuolelle tuntuu vaikealta
Häkissä on aina ovi, mutta uskaltaako sen avata? Odottaako sen ulkopuolella uhka vai mahdollisuus?
Mahdollisuus. Duunikuntolaiset ovat siitä hyvä esimerkki. Kaikista helpointa olisi ollut jäädä lillumaan entiseen elämään, mutta heillä kaikilla oli rohkautta avata “mahdollisuuksien ovi”.
Häkkielämän tilalla on (jo nyt) energinen elämä kaikkine sen hyvine puolineen. On etuoikeus työskennellä heidän kanssa!
