Mielipiteitä on monia

/in /by

Viime viikonloppuna oli Helsinki Running Day.

 

Hesarissa julkaistiin oheinen kirjoitus, jossa espoolainen taksiyrittäjä kertoi mieliiteensä ko.tapahtumasta varsin suoraan. Ei siis tykännyt. HRD kun häiritsi työn tekemistä.

 

No, mielipiteitä on monia ja eipä tästäkään kannata pahoittaa mieltään, vaikka olisikin aiheesta eri mieltä. Tuntuu nimittäin siltä, että joka hemmetin asiasta vedetään raivareita & pahoitetaan mieli…median hyvällä avustuksella. (mielipiteiden) sota kun myy…

 

Ihan vertailun vuoksi, parin viikon kuluttua juostaan  Tukholman maraton, joka kerää joka vuosi ihan mielettömän määrän a) juoksijoita ja b) katsojia reitin varrelle.

 

Ainakin jossain vaiheessa…ja ehkä vieläkin…paikalliset taksimiehet-ja naiset kuljettivat osallistujia ilmaiseksi lähtöalueelle, mikäli maraton jää jostain syystä kesken.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005690552.html?share=15227777614a2e15c69d7cdbb4b312eb

 

Keskiviikko oli mahtava treenipäivä. Ekana juoksin kaverin kanssa vähän yli kahden tunnin lenkin reitillä Högbacka-Salmi. Kumpaisellakin oli sauvat mukana. Niillä saa mm. hyvää hartiatreeniä ylämäkiä kivutessa.

 

Reilun tunnin palauttelun jälkeen otin juoksukoululaiset haltuun, joiden kanssa teimme 1h40min lenkin Nuuksion Sorlammen alueella.

 

Homma jatkuu tänään toisen juoksuryhmän kanssa.

3 x Nuuksio

/in /by

Aion juoksennella Nuuksiossa seuraavan kahden päivän aikana.

 

Tänään on peräti kaksi lenkkiä; ensimmäinen (noin) kahden tunnin lenkki on frendini Raunon kanssa. Hän treenaa parhaillaan 134 kilsan tunturijuoksua varten.

 

Sen jälkeen tapaan juoksukoululaisia Nuuksion Majalla. Juoksemme sieltä Sorlammella reilun tunnin lenkin. Huomenna torstaina on edessä vielä sama lenkki erään toisen ryhmän kanssa.

 

Tiistain lenkki jäi myöhäiselle illalle…ja siitä syystä (otaksun) oli hieman vaikea saada unenpäästä kiinni. Vedin 1h45min melko kovalla vauhdilla. Syytän menohaluista La Sportivan Helios-kenkää; niillä kun on vaikea juosta hiljaa.

 

Olen kirjoittanut useaan kertaan yhdysvaltalaisesta Bob Hayesista. Hän tuli koko maailman tietoisuuteen dokumentin “The Hard Way” avulla. Dokkarissa kuvattiin (tuolloin) 89 -vuotiaan Bobin elämää, joka täyttyi kovasta duunista ja jopa ultrapitkistä juoksumatkoista.

 

Hayes kuoli jokunen päivä sitten, 91-vuotiaana. Vielä kuolemaa edeltävänä päivänä hän kävi juoksemassa mailin kisan….

http://missoulian.com/news/local/the-storied-life-of-bob-hayes-ends-at/article_0eef1aad-1c47-56fc-aa4f-aec147284924.html

Kuollut ja kuopattu?

/in /by

Eilen oli aavikkopäivä.

 

Tapasin Saharan halkijuoksu-projektissa vahvasti vaikuttaneen Juhanin. Hän oli mm.mukana 31 päivää kestäneen aavikkoseikkailun ajan.

 

Eikä siinä vielä kaikki. Minulla oli myös pitkä puhelinkeskustelu toisen Sahara-veljen Penan kanssa. Hän on lähdössä mukaan myös seuraavalle aavikkomatkalle.

 

Siitä minun pitikin kertoa. Kuten säännöllisesti blogia lukevat tietävät, niin olen jumpannut erästä pitkää aavikkojuoksua jo vuodesta 2014 alkaen.

 

Olen käynyt tuolla kohdealueella viisi (!) kertaa. Kyseisen aavikon halki ei niin vaan juosta. On oltava lupa ja sen on tultava ravintoketjun yläpäästä.

 

Eilen näkyi (taas vaihteeksi) valoa tunnelin päästä eikä se näyttänyt lähestyvältä junalta.

 

Olin yhteydessä paikalliseen Suomen suurlähettilääseen, joka kertoi uudesta suunnitelmasta saada aavikkojuoksu aikaiseksi.

 

Mikäli tähdet ovat suosiollisia, niin se saattaisi tapahtua jopa tämän vuoden loppupuolella.

 

Aavikon ylitykseen menee noin kuukausi. Jos se tapahtuu ennen Grönlannin jäätikön ylitystä, niin paras mahdollinen ajankohta on joulukuu. Se antaisi minulle useamman kuukauden aikaa toipua ennen huhti-toukokuussa tapahtuvaa jäätikköjuoksua.