Olen ollut 110%:sti juoksun kanssa tekemisissä aina vuodesta 2003 alkaen, jolloin hyppäsin pukuhommista juoksupummiksi.

Tein Juoksija-lehdelle hommia v.2004-2020 ja vierailin näiden vuosien aikana yhdessä sun toisessa juoksutapahtumassa. Voi hyvin sanoa, että ihan kyllästymiseen asti.

Viimeisen parin vuoden aikana meikäläisen tapahtumavisiitit ovatkin olleet kortilla.

Tein perjantaina poikkeuksen ja piipahdin Bodom Trail -tapahtumassa. Se kun oli sopivasti oman treenilenkin varrella….

Hyvin organisoitu kisa on kaksipäiväinen. Perjantaina juostaan yritystapahtuman merkeissä ja lauantaina on vuorossa henkilökohtaiset kilpailut.

Paikalla oli tietenkin paljon tuttuja. Kävin ekana moikkaamassa kisan kuuluttajaa Aki Pajunojaa, joka toimii tekniikan tohtorihommien lisäksi myös hiihtäjä Krista Pärmäkosken managerina.

Ehkä ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että (ainakin) perjantaina kisasponsoreita oli aika vähän. Paikalla oli Salomon, Treeline.fi ja joku minulle tuntematon rättifirma.

Ajat ovat kovat myös tapahtumajärjestäjille.

Ennen koronaa Bodom Trailin perjantain kisassa väkeä oli ruuhkaksi asti, mutta ainakin silmämääräisesti paikalla oli aiempaa vähemmän metsäjuoksijoita.

Sää oli juoksijoille melko otollinen. Kisapaikalla puhalsi kylmä tuuli, mutta metsän sylissä oli paljon lämpöisempää.

Paikalla oli siis tuttuja. Naparetkeilijä Poppis Suomela otti kisajärjestäjän piikkiin fiiliskuvia ja kertoi suunnittelevansa uutta napaseikkailua.

Eiköhän tässä ollut minun kisaturistivuosi 2023…