Se, että homma ei ole mennyt jiiriin ensimmäisellä kerralla ei tarkoita, etteikö se voisi onnistua toisella tai kolmannella kerralla.
Jos tippuu hevosen selästä niin pahinta on se, ettei hyppää heti takaisin satulaan.
Muuten takaraivoon jää pelko uudesta putoamisesta ja se on sitten siinä.
Opin Grönlannin jäätiköstä, joka siis päättyi yhden henkilön evakuointiin paljon enemmän kuin kuusi vuotta myöhemmin, jolloin jäätikön ylitys onnistui.
Sama juttu Arabian hiekkaerämaan kanssa, jonne aion muuten palata Saharan 2026 ja Langjökull/Islanti 2027 juoksujen jälkeen.
Libya 2008 ei mennyt todellakaan nappiin, mutta se olikin minulle aavikkojuoksun korkeakoulu.
Ja neljä (4) vuotta myöhemmin juoksin sieltä saaduilla opeilla koko Saharan autiomaan halki.
I’ve failed countless times and maybe you have too?
The fact that things didn’t come together the first time doesn’t mean they can’t work out on the second or third try.
If you fall off a horse, the worst thing you can do is notget right back in the saddle.
Otherwise, the fear of falling again will stick in the back of your mind, and that’s that.
I learned far more from the Greenland ice sheet, which, by the way, ended with the evacuation of one person than I did six years later when the crossing finally succeeded.
Same thing with the Arabian desert, where I plan to return after the Sahara and Longjökull glacier runs in 2026/2027.
Libya 2008 definitely didn’t go well, but it was my graduate school of desert running.
And four (4) years later, using the lessons I learned there, I ran across the entire Sahara.
Running on the Arabian desert with a friend (H.E.) Mr. Pekka Voutilainen.
Olin keskiviikkona yhteydessä islantilaiseen tiimikaveriini Addiin, jolla oli ratkaiseva rooli onnistuneessa Vatnajökull-seikkailussa keväällä 2025.
Siksi Addi on ensimmäinen kaveri, johon olen yhteydessä, kun alan suunnittelemaan jäätikköjuoksua Islannissa.
En tiedä pitäisikö tässä käydä lääkärin pakeilla, mutta mieleeni juolahti idea juosta Islannin toiseksi suurimman jäätikön (Langjökull) halki aika pian Saharan jälkeen.
Suunnitelma keväälle 2027 on siis seuraava:
Huhtikuu 2027 juoksu Haltin huipulle ja takaisin. Ehkä jopa kahteen kertaan….
Toukokuu 2027 juoksu Langjökull-jäätikön halki. On mahdollista, että juoksen samalla jollain toisellakin jäätiköllä (Hofsjökull?)
Tällä setillä juhlistan 20-vuotista seikkailujuoksijan / jalkataiteilijan uraani, sillä sehän alkoi huhtikuussa 2007 Pohjoisnavalla.
With Addi (Arngrimur Hermansson), Vatnajökull, May 2025
On Wednesday, I got in touch with my Icelandic teammate Addi, who played a crucial role in the successful Vatnajökull adventure in the spring of 2025.
Addi is the first person I reach out to whenever I’m planning to run around on Iceland’s glaciers.
I’m not sure whether I should see a doctor about this, but the idea popped into my head to run across Iceland’s second-largest glacier, Langjökull, not long after the Sahara.
Olen kirjoittanut vuosien aikana usein niin sanotusta “avoimesta ikkunasta”, joka tarkoittaa kovan fyysisen suorituksen jälkeistä aikaa, jolloin elimistönimmuunipuolustus on tilapäisesti heikentynyt. Ensimmäinen tähän liittyvä kirjoitukseni julkaistiin Juoksija-lehdessä (arviolta) vuonna 2006-2007.
Ajattelin nostaa asian esille uudestaan, sillä se liittyy merkittävästi seuraavaan aavikkojuoksuun.
Jotta en toistaisi vanhoja kirjoituksiani ja oppisin samalla jotain uutta, niin pyysin tätä tehtävää varten tekoälyltä apua.
Kova tai pitkäkestoinen harjoitus nostaa stressihormonien (kuten kortisolin) tasoa.
Tämä voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa useista tunneista jopa vuorokauteen treenin jälkeen.
Tänä aikana urheilija on tavallista alttiimpi viruksille ja infektioille, erityisesti ylähengitystieinfektioille.
Voin vahvistaa tämän, sillä lähes aina pitkän aavikko-ja jäätikköjuoksun jälkeen saan jonkun pöpön.
Harjoituksen jälkeen kannattaa huolehtia hyvästä ravinnosta, nesteytyksestä, riittävästä levosta ja stressinhallinnasta.
Suurta tartuntariskiä sisältäviä tilanteita, kuten tungoksia tai altistusta sairastuneille, voi olla järkevää välttää heti rankan treenin jälkeen.
Kun teen erittäin kuormittavan tai pitkäkestoisen juoksun, niin elimistö kokee sen stressinä. Tämä stressivaste aiheuttaa useita samanaikaisia muutoksia, jotka heikentävät immuunijärjestelmän toimintaa lyhytaikaisesti.
Miten tätä “avoimen ikkunan” riskiä voidaan pienentää?
Juoksun aikana on pidettävä huolta riittävän suuresta hiilihydraattien saannista.
Heti juoksun jälkeen on syötävä hiilihydraattien lisäksi riittävä määrä proteiinia ja palautettava nestetasapaino.
On pukeuduttava lämpimästi, sillä lämpöhävikki kuormittaa immuniteettia.
Vaihda heti kuivat vaatteet päälle.
Huolehdi riittävästä levosta ja unesta.
Juoksen aavikolla keskimäärin 50 kilometriä per päivä noin kolmen viikon ajan.
Se on keholle aikamoista shokkihoitoa, vaikka olen harjoitellut aavikkojuoksua varten hyvin.
Olen nauttinut aavikkojuoksujen aikana riittävästi hiilihydraatteja, mutta en proteiinia.
Ensi kerralla otan aavikolle mukaan proteiinijauhetta, jotta varmistan sen riittävän saannin.
Ruokavalio aavikolla on melko ravintoköyhää, joten ensi kerralla pakkaan laukkuun kotimaisia marjajauheita, joita sekoitan mm. puuron joukkoon.
Täällä Nuuksiossa valmistan päivittäin, heti harjoituksen jälkeen shotin, jossa on tyrnimehua, oliiviöljyä sekä makeutta tuovaa kotimaista luomumustikkakeittoa.
Kutsun drinkkiä nimellä “good shit”.
Mitä lämpimään pukeutumiseen tulee, niin minut näkee usein aavikolla toppatakissa ja pipo päässä.
Itse asiassa aina 50 kilsan juoksun jälkeen, jotta keho pysyy lämpimänä.
I have written many times over the years about the so-called “open window,” which refers to the period after intense physical exertion when the body’s immune defenses are temporarily weakened. My first article on the topic was published in Juoksija magazine sometime around 2006–2007.
I wanted to bring this up again, as it is highly relevant to my next desert run.
To avoid repeating my old texts and to learn something new at the same time, I asked an AI for help when preparing this piece.
A hard or long-lasting workout increases the levels of stress hormones, such as cortisol.
This can weaken the functioning of the immune system for several hours, or even up to a full day after training.
During this period, an athlete is more susceptible to viruses and infections, especially upper respiratory infections.
I can confirm this myself, because almost every time after a long desert or glacier run, I catch some bug.
After training, it is important to ensure good nutrition, hydration, sufficient rest, and stress management.
Situations involving a high risk of infection—such as crowds or exposure to sick people—are worth avoiding right after a strenuous workout.
When I do a highly demanding or long run, my body experiences it as stress. This stress response triggers several simultaneous changes that temporarily weaken the immune system.
How can the risk of this “open window” be reduced?
During the run, you must ensure adequate carbohydrate intake.
Right after the run, you should eat enough protein in addition to carbohydrates and restore fluid balance.
You need to dress warmly, as heat loss burdens immunity.
Change into dry clothes immediately.
Make sure you get enough rest and sleep.
In the desert, I run an average of 50 kilometers per day for about three weeks.
That’s quite a shock to the body, even though I’ve trained well for desert running.
During desert runs I have consumed enough carbohydrates, but not enough protein.
Next time, I’ll take protein powder with me to ensure adequate intake.
The diet in the desert is quite nutrient-poor, so next time I’ll pack Finnish berry powders to mix, for example, into my porridge.
Here in Nuuksio, I prepare a daily post-workout shot made of sea buckthorn juice, olive oil, and some organic Finnish blueberry soup to add sweetness.
I call the drink “good shit.”
As for dressing warmly, you’ll often see me in the desert wearing a down jacket and a beanie.
In fact, I put them on after every 50-kilometer run to keep my body warm.
