Barefoot

/in /by

Innostuin paljasjalkajuoksusta vuosien 2006 tietämillä kirjoittaessani Juoksija-lehteen jutun amerikkalaisesta “Barefoot Bobista”, josta oli tulossa rapakon takana kulttihenkilö.

Testailin tuolloin myös muutamia paljasjalkakenkiä, mutta en saanut niihin oikein tatsia.

Juoksin jokaisena kesänä Espoon keskuspuiston metsien suojassa olevalla niityllä ilman kenkiä. Ja muutaman kerran myös asvaltilla, joka ei todellakaan ollut hyvä idea.

Jalat tulivat tosi kipeiksi.

Annoin polkujuoksukengille uuden mahdollisuuden saadessani niitä sponsoriltani Merrelliltä.

Otin ne aluksi käyttöön salikenkinä, sen jälkeen aloin kävellä ja myöhemmin juosta ne jalassa.

Viimeksi tänään aamulla, kun lähdin juoksemaan Nuuksion metsäpoluille. Minulla on Merrellin ns. nolla-droppi talvijuoksukengät, jotka oli minun jalassa mm. Vatnajökull-jäätiköllä.

Jalat kannattaa totuttaa paljasjalkakenkiin ihan hissukseen. Niissä kun ei juurikaan ole vaimennuksia, joten jalka joutuu normaalia(sanan mukaisesti) kovemmalle.

*******************************************************************************************************

I got excited about barefoot running around 2006, when I was writing an article for Juoksija magazine about the American “Barefoot Bob,” who was becoming something of a cult figure on the other side of the Atlantic.

At the time, I also tested a few pairs of barefoot shoes, but I never quite got the feel for them.

Every summer, I ran barefoot in a meadow sheltered by the forests of Espoo Central Park. A few times I also ran on asphalt, which was definitely not a good idea.

My feet became really sore.

I gave trail running shoes another chance when I received them from my sponsor, Merrell.

At first I used them as gym shoes, then I started walking in them, and later running.

As recently as this morning, I went for a run on the forest trails of Nuuksio. I have Merrell’s so-called zero-drop winter running shoes, which I wore, among other places, on the Vatnajökull glacier.

It’s worth getting your feet used to barefoot shoes very gradually. They offer very little cushioning, so your feet are subjected to significantly more stress than usual—quite literally.

Kehonpainoharjoittelu / Calisthenics 

/in /by

Pidin sunnuntaina välipäivän blogikirjoittelusta, mutta en harjoittelusta.

Piti kertoman kehonpainoharjoittelusta, tässä siitä siis lisää.

Jos miettii asiaa juoksijan näkökulmasta, niin kehonpainoharjoittelu on aika hyödyllinen juuri siihen lajiin.

Calisthenics kehittää keskivartalon voimaa (core), lantion hallintaa ja tasapainoa. Kun keskivartalo ja lantio pysyvät kasassa, askel ei “vuoda” sivuille ja juoksusta tulee taloudellisempaa.

Juoksu kuormittaa samoja lihaksia koko ajan. Calisthenics vahvistaa pakaroita, takareisiä, nilkkoja ja jalkaterää sekä pieniä stabiloivia lihaksia

Nämä ovat juuri niitä lihaksia, jotka ehkäisevät rasitusvammoja (polvi, akilles, lonkka).

Tubesta löytyy videoita, joiden avulla pääsee lajissa hyvään alkuun.

****************************************************************

took Sunday as a break from blog writing, but not from training.

I was supposed to write about bodyweight training, so here’s a bit more about it.

When you look at it from a runner’s perspective, bodyweight training is actually very beneficial for the sport.

Calisthenics develops core strength, pelvic control, and balance. When the core and pelvis stay stable, the running stride doesn’t “leak” sideways, making running more efficient.

Running loads the same muscles over and over again. Calisthenics strengthens the glutes, hamstrings, ankles, and feet, as well as the smaller stabilizing muscles.

These are exactly the muscles that help prevent overuse injuries (knees, Achilles tendon, hips).

YouTube has plenty of videos that are a great way to get started with the discipline.

Ovien avaaja / A door opener

/in /by

Minulla oli eilen palaveri “Kalevin” kanssa, jonka olen tuntenut jo pentuvuosista lähtien.

Kale on pitkän linjan menestynyt yrittäjä ja eilisen lounaan aikana keskustelimme, josko hän voisi avata minulle oven tai kaksi.

Tarvitsen tämän ja ensi vuoden seikkailuille useamman kumppanin ja nyt on tehtävä määrätietoista työtä, jotta niitä löytyisi.

Se on 99% varmaa, että kukaan ei lähde tänne päin soittelemaan, joten minun on oltava itse aktiivinen.

Se onkin tämän ja ensi vuoden toinen pääteema, uusien kumppaneiden hankkiminen.

Se toinen on tietenkin harjoittelu.

Kerron siitä sunnuntaina hieman lisää, sillä olen juuri aloittanut myös “Calisthenics / kehonpainoharjoittelun, jossa kehitetään voimaa, notkeutta ja kehonhallintaa käyttämällä vastuksena omaa kehonpainoa, usein ilman välineitä.

Siinä onkin kuulkaa haastetta….

**********************************************************

I had a meeting yesterday with “Kalevi,” whom I’ve known since early childhood.

Kale is a long-time, successful entrepreneur, and during yesterday’s lunch we talked about whether he might be able to open a door or two for me.

For the adventures of this year and next, I’ll need several partners, and now is the time to work purposefully to find them.

It’s 99% certain that no one will be calling me from this direction, so I have to be proactive myself.

That is, in fact, the second main theme of this year and next: finding new partners.

The other one, of course, is training.

I’ll talk a bit more about that on Sunday, as I’ve also just started calisthenics training, which focuses on developing strength, mobility, and body control using one’s own body weight as resistance, often without equipment.

And let me tell you, it’s definitely a challenge!