Eilen oli niin pirteä olo, mutta tänään on todella reporanka meininki.
Meikäläisellä on jopa hieman kuumetta, mutta eiköhän se siitä laske.
Viikon treenisuunnitelma meni tietenkin uusiksi. Tälle päivälle oli joka tapauksessa suunniteltu lepoa, mutta otan lungisti myös koko alkuviikon.
Uskon, että aika monella ihmisellä on joulufiilis hakusessa ei vähiten siksi, että lunta ei näy eikä kuulu. Sunnuntaina Bastvikin kartanossa oli maittavan lounaan lisäksi tarjolla joulukonsertti ja ainakin minulle nousi joulufiilis melko korkealle, vaikken olekaan mikään joulufani.
No, meikäläinen ei lunta pahemmin kaipaa, sillä treenit sujuvat paljon sujuvammin pitävällä alustalla. Juoksin sunnuntaina noin kaksituntisen Vasque Velocity-kengillä, joita ei harmikseni enää valmisteta. Yksi jenkkifirma näemmä vielä myy niitä ja lähetin heille kyselyn, josko he toimittaisivat kenkiä myös tänne Pohjolan perukoille. Onneksi minulla on ne kaksi paria, joilla pärjään ihan hyvin.
Olen aikeissa testata paria muutakin maastokenkää, joista toinen vois olla Brooks Cascadia ja toinen on La Sportivan Bushido. Kokeilin eilen Nuuksiossa kaverini Bushidoja noin kilsan verran ja ne tuntuivat tosi hyviltä. Myös Juoksijan testaajat tykkäsivät niistä ja valitsivat ne kauden parhaiksi maastokengäksi.http://www.juoksija-lehti.fi/Kenk%C3%A4klinikka.aspx
Olen ehtinyt jo moneen kertaan kirjoittaa, että lähdemme joulukuun lopulla Kirsin kanssa Saharaan. Ei muuten lähdetä!
Olin pantannut lentolippujen varausta niin pitkään, että niitä ei ollut yksinkertaisesti saatavilla. No, oli pari lippua a´1700€. Vaikka olisi miljonääri, niin en suostuisi maksamaan lentolipuista tuollaista ryöstöhintaa.
No, aina pitää olla plan B. Tässä tapauksessa se on Lappi. En ole saanut vielä pohjoisen matkalle viimeistä vahvistusta, joten kerron matkakohteen sen saatuani.
Pyrin aina näkemään asioiden parhaat puolet. Se, että matkustamme Suomessa on tulevaa aavikkoreissuani ajatellen parempi vaihtoehto. Mikäli aavikkojuoksuni alkaa jo niinkin aikaisin kuin 22.1.2015, niin minun on oltava päivittäin nettiyhteydessä mm.tukitiimini pomoihin. Ja se onnistuu paremmin Lapista kuin Saharasta käsin.
Itse asiassa lumessa juokseminen on hyvää valmistautumista hiekassa juoksua varten. Molemmissa tapauksissa joudun nostamaan jalkaani hieman normaalia korkeammalle.
Lappi tarjoaisi myös hyvät puitteet monipuoliseen harjoitteluun. Hiihto (perinteinen) ja lumikengillä tallustelu eivät kuullosta yhtään huonoilta treenimuodoilta. Lumikengillä juoksu ei vielä oikein nappaa. Sain siitä hommasta ihan kyllikseni Grönlannissa..:-)
Onhan nämä treenikelit täällä etelässäkin ihan mahtavat. Tulee mieleeni loppuvuosi 2011, jolloin valmistauduin Saharan halkijuoksua varten. Juoksukelit olivat vähintään yhtä buenot, kuin tällä hetkellä.
En treenannut tuolloinkaan ihan apinan raivolla, sillä yksi päätavoite on aloittaa aavikkojuoksu terveillä ja tuoreilla jaloilla. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä juoksu on vaan eräs fyysisesti rasittavimmista lajeista.
Tässä on siis pidettävä kieli keskellä suuta ja tasapainoiltava rasituksen ja levon välimaastossa.
Oma kokemukseni on, että aavikkojuoksun ekat 7-10 päivää ovat pitkän aavikkojuoksun tärkeimmät päivät.
Juoksen 50 kilometriä päivässä eli ekan viikon aikana kilometrejä kertyy 350. Se on aikamoinen hyppäys näistä normikilometreistä ylöspäin ja iso kysymys on, miten keho reagoi siihen.
Jos (ja kun) kaikki menee hyvin, niin keho alkaa tottumaan lisääntyneeseen rasitukseen noin viikon kuluttua. Näin on aina ennen käynyt ja olen ihan varma, että näin käy tälläkin kertaa!
Juoksen tänään sunnuntaina ihan peruslenkin, hieman yli 20 km. Aion myös pistää itseni hetkeksi roikkumaan.
Ei, en ota lenkille köyttä mukaan, vaan aio roikotella itseäni tuesta (tanko), joka löytyy Vanttilan/Latokasken ulkoilureitin varrelta.
