Rätei ja lumpui
Hesarin verkkosivulla julkaistu artikkeli kertoo Lidlissä myytävistä vaatteista (tai siis osaa niistä), joita teetetään Myanmarissa. Artikkelissa ei anneta kehuja maan työoloille.
Lehden haastattelema henkilö sanoo mm. ettei “vastuuta voi sälyttää kuluttajille”.
No miksei voi? Jos tuote on halpa, esim.vaate, niin ei siinä tarvitse olla mikään älyn jättiläinen tajutakseen, ettei a) tuote on kestävä ja b) ettei se kestä muutenkaan tarkempaa tarkastelua.
Kuluttajilla on se valta. Kauppa myy sitä, mikä menee kaupaksi.
Ihmiset ovat kovasti kauhuissaan kolmansien maiden (vai miksi niitä nyt kutsutaankaan..) ja työoloista…mutta ostavat kuitenkin siellä valmistettuja tuotteita.
Kirjoitin toimittaja Arno Seiron kanssa kirjan “asennetta peliin”, jonka yksi tärkeimpiä teemoja oli (ja on) “walk the talk”.
Suomeksi sanottuna…teot puhuvat enemmän kuin sanat. Tee niin kuin opetat.
Pikku lumentulo ei haittaa pätkääkään. Pääsen testaamaan vielä uusia lumikenkiä, jotka ovat TSL:n (ei sponsori) tuotantoa.
Ne ovat selvästi pienemmät ja kevyemmät kuin nykyiset lumikenkäni.
Juoksen tänään 1,5h lenkin.
