Jos hiihtäjillä on lipsunut MM-kisoissa, niin nyt sama ilmiö on levinnyt seikkailujuoksijan nastakenkiin.

 

Huomasin eilisellä treenilenkillä, että ikivanhojen Icebugien nastat eivät pureudu jäähän entiseen malliin.

 

Lipsumista voi tietty estää juoksemalla sauvojen kanssa. Olen jättänyt (hetkeksi) sauvat pois ja juossut ihan normityylillä.

 

Seikkailukaverini Greg on palannut Alaskan reissultaan ja kertoi, että molemmat pottuvarpaat ovat kokeneet kovassa pakkasessa kovia ja samoin yksi sormi.

 

Pakkasta oli -35C ja sen päälle kova tuuli.

 

Mistään vakavammasta ei ole kyse. Mikäli varpaat muuttuvat mustaksi, niin annoin neuvon, jonka luin seikkailija Ranulph Fiennesin kirjasta.

 

Hän sai arktisella reissullaan vakavia paleltumia.

 

Kotiin palauttuaan lääkäri sanoi, että osa sormista on amputoitava. Mikäli toimenpide toteutettaisiin sairaalassa, niin kustannukset nousisivat 9000€ euroon.

 

No, Fiennes on säästäväinen mies. Hän osti Black&Deckerin sahan ja amputoi itse sormensa pihavajassaan.

 

Ilmoitin Gregille, että jos tarvetta ilmenee, niin voin tulla tekemään kyseisen operaation. Ihan ilmaiseksi.

 

No, leikki sikseen. Paleltumat ovat vakava asia eikä tuolla jäätiköllä pelleillä asian kanssa.

 

Minulla on mukana useita lämpimiä varahanskoja, joita kuljetan mukana selkärepussani.

 

Mikäli kävisi niin, että yksi hanka häviäisi kesken juoksun eikä apua olisi lähellä, niin voin napata varalapaset kantolaitteesta.

 

Pidän repussa myös karvalakin ja hieman juomaa+ruokaa.

 

Nyt lenkille.