Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Pari sanaa ennätyksistä

November 1, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Luin ExploresWebistä jutun, joka liittyy ennätyksiin. https://explorersweb.com/guinness-world-records-problem/

Monet recordit kirjataan Guinnessin ennätyskirjaan.

Esimerkiksi vuorikiipeilyssä, napaseikkailuissa tämä ennätysten jahtaaminen ja niiden julkistaminen on tuonut mukanaan epäterveitä piirteitä.

On esitetty väitteitä ennätyksistä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jotkut ovat valmiita tekemään maineen saamiseksi mitä vaan.

Vaikkapa valehtelemaan.

Minulle ei tulisi mieleenikään edes olla yhteydessä Guinnesiin, sillä mitä iloa siitä olisi, jos nimi “komeilisi” jonkun kirjasen sivulla. Ainakin Kalaharin, Saharan ja ehkäpä Grönlannin osalta siihen olisi mahdollista.

Muistan episodin Artarktiksen seikkailulta. Perusleirissä työskennellyt Darren kysyi muutamalta messiteltassa hengailevalta tyypiltä, josko kiinnostaisi lähteä hiihtoreissulle läheisille vuorille.

Meitä oli hiihtoryhmässä ehkä 4 tyyppiä. Yht´äkkiä Darren sanoi, että tuolle (matalalle) vuorelle ei ole kukaan aiemmin hiihtänyt.

Päätimme tehdä sille ensinousun. Olisimme voineet lähettää tästä tiedon Guinnessiin tai diivailla muuten vaan “ensinousulla”, joka vaati vain muutaman hikipisaran.

Tai nimetä se Mount Darreniksi..tai Jukaksi.

No, kukaan tästä ryhmästä ei edes kehtaisi näin tehdä, mutta jotkut kehtaavat….

Mielestäni Exweb kuvailee hyvin, mistä seikkailuissa on kyse:

“Unfortunately, the growing focus on creating shallow records for those preoccupied with marketing their originality, no matter how diluted with qualifiers, overshadows the real value of adventurous experiences. These include personal growth, scientific or geographic learning, rarely-seen imagery, cultural accounts, and the simple joy of traveling through sublime natural landscapes” (Lähde: ExWeb).

Olla ensimmäinen on minulle tärkeä motiivi.

Mutta ei niin voimakas, että jaksaisin treenata vuositolkulla jotakin tavoitetta kohden vain sen tähden.

Kyllä ne motiivit muodostuvat paljolti muista asioista.

Hienoista maisemista, suunnittelutyöstä, uteliaisuudesta, uusien asioiden oppimisesta…. ja etenkin muiden ihmisten kanssa toimimisesta.

Qatarin aavikkojuoksussa ei ole kyse olla “ensimmäinen” , sillä mikäli selvitän edessä olevan haasteen, niin olen tiettävästi kolmas, joka on juossut kyseisen aavikon halki.

Tässä Saharan veljeskuntaa….

Selvityksiä

October 31, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Aavikkojuoksun alkuun on 25 päivää.

Viestit Qatarin ja Suomen välillä sinkoilevat yhä tihenevään tahtiin.

Eilen kommunikoimme teltoista, safkoista ja muista käytännön asioista.

Aion hankkia sieltä paikan päältä jonkun verran aavikolle vietävää isompaa kamaa, sillä en viitsi roudata niitä täältä Suomesta sinne ja takaisin.

Majoitumme luonnollisesti aavikolle, mikä on minusta ihan parasta näissä erämaaseikkailuissa.

Tuskin maltan odottaa esimerkiksi iltanuotioita.

Edellisen kerran saimme nauttia niistä joulukuussa 2021 Arabian hiekka-aavikolla.

Joillain pitkillä aavikkoreissuilla olemme valmistaneet iltaisin aavikkoleipää.

Se on vähän sama kuin tekisi rosvopaistia.

Aluksi nuotio loimottaa hiekalla, kunnes siinä loimuaa enää punertavat hiilet.

Ne kammetaan sivulle, maahan kaivetaan kuoppa, johon leipätaikina laitetaan paistumaan.

Taikinan päälle kasataan hiekkaa ja sen päälle kuuma hiillos.

Kun leipä on valmis, niin se kopistetaan pahimmasta hiekasta ison veitsen avulla.

Sen jälkeen veitsi ja leipä laitetaan kiertämään ja jokainen leikkaa siitä itselleen sopivan palan.

On muuten hyvää leipää.

Ja sen kanssa maistuu vaikkapa tilkkanen punaviiniä.

Pidin maanantaina totaalisen lepopäivän.

Tänään jatkan harjoituksia kahdella juoksulenkillä!

Lokakuussa lunta!

October 30, 2023/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Auton katolla oli maanantai-aamuna pari senttiä lunta, vaikka eletään vielä lokakuuta.

Vuoden 2019-2020 talvi oli lumeton ja eikä mm. Nuuksion Pitkäjärveen muodostunut jäätä.

Monet olivat varmoja siitä, että lumettomuus/jäättömyys ovat etelän talvien tulevaisuutta.

Kolme seuraavaa talvea ovat olleet pääkaupunkiseudulla lumikasojen suhteen jos ei nyt ennätyskorkeat, niin ei paljosta puutu.

Ja jään paksuutta on mitattu 10 sentin tarkkuudella.

Lumettomien talvien ennustajia löytyy myös vuosien 2000-2010 väliseltä ajalta.

Kun valmistauduin Pohjoisnavan seikkailuun, niin lunta ei meinannut löytyä mistään.

Moni olisi varmaan lyönyt vetoa siitä, että viimeistään 2020 talvimaisemien vallitseva väri on musta.

Leppävaaraan (Espoo) oltiin perustamassa hiihtoputkea.https://yle.fi/a/3-5940895

Onneksi ei, sillä konkkaan se olisi mennyt, kuten muutkin putket.https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/4a7caa29-8ff0-4538-961d-8823251d75e2

Page 283 of 1784«‹281282283284285›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Lumikengät / Snowshoes
  • Wilson!!!
  • Iloisia kasvoja / Happy faces!
  • Ole valmis / Be ready!
  • Tankkausta / Refueling

Archives

Scroll to top