Aavikkojuoksun alkuun on 25 päivää.

Viestit Qatarin ja Suomen välillä sinkoilevat yhä tihenevään tahtiin.

Eilen kommunikoimme teltoista, safkoista ja muista käytännön asioista.

Aion hankkia sieltä paikan päältä jonkun verran aavikolle vietävää isompaa kamaa, sillä en viitsi roudata niitä täältä Suomesta sinne ja takaisin.

Majoitumme luonnollisesti aavikolle, mikä on minusta ihan parasta näissä erämaaseikkailuissa.

Tuskin maltan odottaa esimerkiksi iltanuotioita.

Edellisen kerran saimme nauttia niistä joulukuussa 2021 Arabian hiekka-aavikolla.

Joillain pitkillä aavikkoreissuilla olemme valmistaneet iltaisin aavikkoleipää.

Se on vähän sama kuin tekisi rosvopaistia.

Aluksi nuotio loimottaa hiekalla, kunnes siinä loimuaa enää punertavat hiilet.

Ne kammetaan sivulle, maahan kaivetaan kuoppa, johon leipätaikina laitetaan paistumaan.

Taikinan päälle kasataan hiekkaa ja sen päälle kuuma hiillos.

Kun leipä on valmis, niin se kopistetaan pahimmasta hiekasta ison veitsen avulla.

Sen jälkeen veitsi ja leipä laitetaan kiertämään ja jokainen leikkaa siitä itselleen sopivan palan.

On muuten hyvää leipää.

Ja sen kanssa maistuu vaikkapa tilkkanen punaviiniä.

Pidin maanantaina totaalisen lepopäivän.

Tänään jatkan harjoituksia kahdella juoksulenkillä!