Äärirajoilla

/in /by

HS julkaisi tiistaina ihan mielenkiintoisen artikkelin, joka liittyi (osin) Antti Tuiskun päätökseen panostaa jatkossa hiihtoon.https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010205821.html

Hesarin juttuun oli haastateltu asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli pähkäillä aihetta “mikä saa ihmisen koettelemaan henkisiä tai fyysisiä rajojaan”?

Kuten arvaatte, niin aihe kiinnostaa jo ihan henkilökohtaisista syistä.

“Oikeastaan ihmiset eivät ole synnynnäisissä taipumuksissaan niin erilaisia kuin aluksi ajattelisi, vastaa psykologi Satu Lähteenkorva. Merkittävämpiä eroja syntyy siitä, mihin ja miten motivaatiota suuntaamme“.(HS)

Bingo!

Filosofi Frank Martela sanoo nettisivullaan asian näin: “Psykologiassa puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta: sisäinen motivaatio tarkoittaa nimenomaan sitä, että tehtävä itsessään innostaa ja kiinnostaa“.https://frankmartela.fi/tag/sisainen-motivaatio/

Psykologi Lähteenkorva jatkaa Hesarin jutussa seuraavasti: “”Kysyy se myös leikkisyyttä, mielen uteliaisuutta. Halua oppia”, hän jatkaa.(Lähde: HS).

Bingo!

Otetaan filosofi Martela vielä kerran kehiin: “Mitä enemmän työstä onnistuu tekemään leikinkaltaisen, sitä parempia tuloksia ihminen työssään saa”.

Lyhyt treenipäivitys: Olen käynyt kapuamassa jyrkkiä kallioita lumikengillä ja sen päätteeksi saliharjoittelua.

Nuoruuslääke nimeltä liikunta

/in /by

Loppuvuoden -23 aikana HS julkaisi artikkelin, jonka mukaan “eniten liikkuvat vanhenevat nopeammin kuin muut”.https://www.hs.fi/tiede/art-2000010028669.html

Taisin olla artikkelin julkaisuaikaan Qatarissa vanhentamassa – taas kerran – itseäni.

No, liikunnan ja vanhenemisen tiimoilta löytyy myös muita tutkimuksia, jotka antavat tästä asiasta aivan toisenlaisen kuvan.

“Tuoreet tutkimukset kertovat, miten liikunta vaikuttaa kudosten ikääntymiseen. Näyttää myös siltä, että lenkiltä saat samoja etuja kuin nuoren veren tankkauksella”.

Näin kirjoitti Ilkka Heinonen Juoksija-lehden numerossa 2/17.

” Jo aiemmin on havaittu, että mitä nuoremmalta ihminen näyttää, sitä pienempi on hänen kuolemanvaaransa. Biologiseen ikään vaikuttavat keskeisesti geenimme. Silti myös elämäntavoilla, etenkin hyvällä fyysisellä kunnolla, on suuri merkitys. Tutkimusten mukaan biologisen iän ja kalenteri-iän ero voi olla jopa kolme vuosikymmentä. Tätä määrittelee fyysinen kunto” kirjoittaa liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti  Ilkka Heinonen.

Heinonen jatkaa…”Hyvänä esimerkkinä käy 45-vuotias nainen, jonka biologinen ikä voi vastata keskimääräistä 27-vuotiasta tai 60-vuotiasta naista. Ero riippuu siitä, onko kunto hyvä vai huono”.

Onpa tutkimuksissa havaittu yksittäistapauksia, joissa ihmisen biologinen ikä on jopa nuorentunut”.

Lenkkipolku on siis se huokeampi tapa tehdä nuorennusleikkaus.

Tässä Juoksijan juttu Ilkka Heinosen tutkimuksesta vuodelta 2020 https://juoksija.fi/hyva-kunto/terveys/ala-varhene-varhain-juokse/

Se on nyt niin, että tutkimusten mukaan saatoin nuorentua tai vanhentua tiistain treenien aikana.

Ihan kivaa kuitenkin oli.