Räkä poskella..
Eilisestä päivästä vielä sen verran, että toteutin sen, minkä suunnittelin eli juoksin päivän aikana kaksi lenkkiä. Ensimmäinen, 1h20 minsaa, meni kevyesti Hanikan (lähellä Suvisaaristoa..) pururadalla ja illalla tein vastaavan pituisen lenkin kaverin kanssa Seurasaaren lähettyvillä.
Keskiviikko alkoi mainiolla sponssipalaverilla, jonka innoittamana läksin kotiin palattuani noin kahdenkympin pyrähdykselle.
Siinä lenkin aikana paarma lennähti poskelle ja ennen kuin ennätin reagoida, niin se pirulainen puraisi poskeen ja lensi seuraavan uhrin kimppuun.
Kaverilta tuli eilen Keski-Suomesta meili, jossa hän kertoi tehneensä muutaman ylimääräisen “paarmaa nopeamman juoksuvedon” karistaakseen purijan tiehensä. Paarmakausi on siis avattu.
Mikäli paarma tai hyttynen pääsee iskemään, niin kivun/kutinan saa nopeasti tiehensä sylkäisemäällä käteen ja hieromalla eritettä kutiavaan kohtaan. Paarma puraisi poskeen, joten matka jatkui kirjaimellisesti räkä poskella.
Kalaharissa paarmoista oli välillä riesaksi asti. Suomalainen paarma tulee ja tekee työnsä tehokkaasti, mutta Afrikan paarma on viekas kuin kettu. Se matkustaa uhrinsa selässä useita kilometrejä, jonka jälkeen on kiitoksen aika eli pieni “selän takaa” tapahtuva napsaus ja eikun menoksi.
Mikäli epeli jää itse teosta kiinni ja annat sille pikatuomiona puristuskuoleman, niin siitä siivekäs ei ole moksiskaan. vaikka sitä kuinka puristat ja muutat kuomenatuomion tallaamiseksi, niin paarma vain levittää siivet ja jatkaa matkaa kohti uusia kujeita.
Nimitimme ko.elikot “Tsernobylin mutanttipaarmoiksi”, sillä niillä oli yliluonnollinen kyky selviytyä antamistamme penalteista. Sain nirrin pois vain kahdelta paarmalta. Puraisuja tuli kymmeniä.
