Tilasin perjantaina lentoliput Kööpenhaminaan, jossa tarkoituksena on tavata juoksukaverini Greg. Kuten ainakin suurin osa blogilukijoista tietää, niin suunnittelen seuraavaa juoksumatkaa yhdessä Lontoossa asuvan ystäväni kanssa. Olemme valinneet matkakohteeksi Köpiksen siksi, että siellä asuu Morten-niminen heppu. Hänellä on taas paljon tietoa seuraavasta juoksumatkakohteestamme…
Olemme tehneet Gregin kanssa lujasti töitä, jotta seuraava reissu toteutuisi ensi vuoden huhtikuussa. Vähän väliä sähköpostiimme tulee viestejä, joiden mukaan juoksu on mahdotonta toteuttaa, koska olosuhteet ovat niin kinkkiset. Nämä viestit enemmänkin kannustavat meitä, sillä olemme kuulleet ennenkin näitä varoitusten sanoja…Aiomme ainakin yrittää!
Puhuin torstain luennon aikana erilaisista ihmistyypeistä. On olemassa (ainakin) ongelmakeskeisiä ja ratkaisukeskeisiä ihmisiä. Ensimmäiset juuttuvat käsittelemään ongelmia ja rypevät niissä, kun taas jälkimmäiset näkevät ongelmat tavoitteena ja pyrkivät ratkaisemaan ne. Toiset siis katsovat taakse ja toiset eteenpäin. Minun on lähes mahdotonta olla tekemissä ongelmakeskeisten ihmisten kanssa.
Taydellisen retkikuntatyypin tunnistaa siitä, että hän on joustava, optimistinen, ratkaisukeskeinen, oma-aloitteinen, huumorintajuinen, riskinottokykyinen ja on myös yhteistyökykyinen. Näillä ominaisuuksilla pärjää elämässä muutenkin melko hyvin.
Seuraavaan seikkailumatkaan on aikaa about 6kk. Tavoitteena on olla ensi keväänä vähintään yhtä hyvässä iskussa kuin ennen Saharaa. Välillä on treenattava kovaa eli on mentävä ns.mukavuusalueen ulkopuolelle. Välillä harjoitusmäärää on taas kevennettävä. Myös harjoitusmetodeja on syytä kehittää. Olen jo lisännyt lihaskuntotreenin määrää. Aion treenata talvella aiempaa monipuolisemmin. Jos ja kun lunta saadaan, niin lumikengät saavat kyytiä.
Vien ensi viikolla Pohjoisnapafillarini Velo&Oxygen-pyöräliikkeeseen kasattavaksi. Pyörä on nimittäin ollut osina siinä samassa fillarinkantopussissa, jolla toin sen Suomeen huhtikuussa 2007.