Yleisurheilua

/in /by

Viime kesän aikana vahvistui tunne, että yleisurheilu ja varsinkin juoksu on melko hyvässä nosteessa.

 

Massatapahtumilla on mennyt jo pitkään hyvin. Maratoonareiden määrän huippuvuosi ajoittuu kuitenkin parin vuoden taakse, jolloin pitkälti yli 10,000 eri ihmistä juoksi vaativan 42,195 km matkan.

 

Maratoonareiden määrässä on tultu hieman takapakkia, mutta puolimaratonit ovat todella suosittuja samoin kuin mm.polkujuoksukisat.

 

Luen aika ajoin Suomen Urheiluliiton ylläpitämää yleisurheilu.fi.sivustoa, jossa on mielenkiintoisia yl.urheiluun liittyviä uutisia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

 

Tänään huomioni kiinnittyi kahteen uutiseen. Upeasti askeltava Camilla Richarsson on tehnyt viilauksia harjoitteluunsa lisäämällä voimaharjoittelun määrää. Se toinen uutinen liittyy kaikkien aikojen parhaaksi juoksijaksi valitun Haile Gebreselassien viimeiseen kisaan, jossa hän heitti kengät pois ja tuli paljain jaloin maaliin. Miksi? Lue täältä… http://www.yleisurheilu.fi/

 

Uusimassa Juoksija-lehdessä on muuten mittava juttu juoksukuninkaasta.

 

Vilkaisin myös uusinta pidemmän ajan sääennustetta Accuweatherin sivulta. Se mukaan ihan eteläisemmässä Suomessa on musta joulu, mutta heti sen jälkeen maa voisi olla valkoisena. Aika näyttää…

 

Tänäänkin on hieno ulkoilusää. Aion juosta kahden tunnin lenkin Espoon hienoilla ulkoilureiteillä ja aion poiketa poluillakin.

 

 

 

 

 

Juoksijat Nuuksiossa

/in /by

The more the merrier – eli mitä useampi on mukana, sen hauskempaa on.

 

Tämä päti ainakin tämän päivän Nuuksion lenkkiin. Meitä oli kaikkiaan kuusi (6) juoksijaa, joista kolmelle tämä oli ensimmäinen polkujuoksutreeni.

 

Porukkamme kärjessä juoksi ja suunnisti Henri Ansio, tämän hetken ehkäpä Suomen paras polkujuoksija. Henkan lisäksi juoksuryhmäämme kuului lakimies, lakinainen, seikkailujuoksija, päätoimittaja ja olihan siellä yksi ministerikin.

 

Juoksimme teknisesti erittäin haastavia polkuja, mutta siitä huolimatta “maastojuoksukisällit” pärjäsivät ihan siinä kuin konkaritkin. Lisämausteena oli nimittäin vetinen maasto. En muista juosseeni ikinä näin mutaisella reiteillä. Juoksukengät olivatkin lenkin jäljiltä niin ravassa ja mudassa kun vaan voi olla.

 

Huomenna jatketaan:-)

 

Kova rasitus

/in /by

Tämän viikon suurimmat rasitukset kohdistuvat perslihaksiin ja lonkan koukistajiin. Tämä johtuu liiallisesta istumisesta. Ja jos lounastapaamisia on jatkossa yhtä paljon kuin nyt, niin vatsakin joutuu venymään…

 

Jos kaikki viikot olisivat treenien suhteen yhtä laiskan-pulskeita kuin tämä, niin ainakin hyvän itsesuojeluvaiston omaava juoksija jättäisi aavikoiden ylittämisen toisille.

 

No, onneksi minulla ei ole itsesuojeluvaistoa ja toiseksi, olen treenannut muuten ihan hyvin:-)

 

Alkavan (?) talven treenit kulkevat aika lailla samaa latua kuin hyvin sujuneet syksyn treenit. Don´t fix it, of it´s not broken.

 

Pääasiassa ohjelmassa on maastojuoksua, mutta teen muutamia treenejä myös maaston ulkopuolella, jottei askeleesta tule liian löysä.

 

Niin mukavaa ja suositeltavaa kuin pehmeässä kangasmaastossa juokseminen onkin, niin suosittelen silti juoksua hiekkateillä ja myös sitä kovemmilla alustoilla,

 

Ainakin minun askeleesta tulee hieman kuollut, mikäli juoksen liikaa poluilla ja muissa vaikeakulkuisissa olosuhteissa. Poluilla juoksuvauhti on normaalia hitaampi, vaikka vauhti saattaa tuntua kovalta. Kapea polku luo helposti tunteen, että tässähän edetään hyvää vauhtia, vaikka todellisuudessa vauhti on melko hidasta.

 

Kovemmalla alustalla on hyvä tehdä mm.juoksutekniikkaharjoituksia.  Haen hiekkapohjaisilta ulkoreitiltä ja/tai asvaltilta hyvää ja riittävän nopeaa iskutusta jaloille sekä myös optimaalista juoksuasentoa.

 

Talven liukkailla kelillä juoksuasennosta tulee helposti normaalia istuvampi eli lantio ei pysy ylhäällä. Juoksija on jatkuvasti varuillaan, jottei kaatumista tapahdu.

 

Vääränlainen juoksuasento jää helposti pysyväksi ja siitä voi olla vaikea pyristellä myöhemmin pois.

 

Mitä lihaskuntotreeneihin tulee, niin aion jatkaa metsähommia heti, kun maa on roudassa ja metsässä kulkeminen helpottuu. Tällä hetkellä metsäpolut ovat niin vettyneet ja  mutaiset, ettei sieltä saa puuta kuljetettua pois.

 

Ja hiihdon pariin aion “palata” heti, kun olosuhteet vain sallivat.  Just nyt ei näytä kauhea lupaavalta…