Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Suomeen…

June 4, 2016/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Lähdin “aavikkohotellilta” torstai-iltana klo. 21.00 ja saavuin kotiin perjantaina kello 13 nurkilla. Lentokoneessa nukkuminen ei ole edelleenkään vahvuuteni, mutta jonkun sortin pilkkiminen sujuu kyllä.

 

Jätin perjantain lenkin väliin, mutta kyllä 20 vuotta vanhaa kelaleikkuria työntäessä tuntee urheilevansa varsinkin, kun alla on sammaleinen nurmikko. Kävin myös verryttelemässä jalkoja 1,5h kävelylenkillä.

 

 

Kuten edellisissä blogeissa mainitsin, niin tein viime viikolla muutaman juoksumattotreenin. Sellainen asia tuli juoksumatosta mieleen, että jalkojen alla viuhuvan maton päällä on selvästi helpompaa juosta verrattuna “oikeaan” juoksemiseen.

 

Jotkut juoksijat rakastavat mattojuoksua selvästi enemmän kuin minä. Tästä hyvänä esimerkkinä tämä amerikkalainen heppu, joka juoksi vuorokauden aikana juoksumatolla noin 260 kilometriä. Kilsavauhti oli hieman päälle 5.20:n.

http://www.runnersworld.com/general-interest/ultrarunner-sets-world-record-for-24-hour-treadmill-run?cid=soc_runnersworld_TWITTER_Runner%E2%80%99s+World__News

 

Minun (ja tiimin) fokus on asetettu marraskuulle. Sitä ennen aion juosta yli 2000 harjoituskilometriä jaksaakseni juosta 1800 kilsaa 36 päivän aikana.

 

Kesä-elokuu ovat kovan pohjakunnon rakentamisen kannalta avainasemassa, jolloin kilometrimäärät nousevat tappiin. Syys-lokakuun aikana ylläpidän kuntoa hieman kevennetyillä harjoitumäärillä. Maltillisimmilla kilsamäärillä (ja kehoa jatkuvasti kuunnellen) varmistan sen, että keho onviritetty huippuiskuun marras-joulukuun ajaksi.

 

Walk the talk..nyt lähden reilun parin kympin lenkille.

Aurinkoista viikonloppua!

 

 

4.matka

June 2, 2016/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Aavikkoprojekti etenee suotuisissa merkeissä.

 

Tällä hetkellä ei ole mitään syytä uskoa, etteikö retkikunta lähtisi matkaan marraskuun 2016 aikana.

 

Tapasin eilen erään vaikutusvaltaisen herran, joka lupasi edistää muutamaa avoinna olevaa asiaa.

 

Viikko on vierähtänyt ja lähden ensi yön aikana matkaan kohti Suomea. On aiheellista kysyä, että kannattiko tänne tulla?

 

Kriittisestikin tarkasteltuna, ehdottomasti. Jokaisella tänne suuntautuneella matkalla asiat ovat edistyneet mallikkaalla tavalla.

 

Tämä oli järjestyksessään neljäs organisointimatka, mutta otaksun, että tulen tänne vielä kertaalleen, ennen kuin itse aavikkoseikkailu alkaa.

 

Jos luodaan ihan pikasilmäys tulevan seikkailun kulissien taakse, niin yhdellä sanalla sanottuna…tämä on tiimityötä.

 

Eiliseen kokoukseen osallistui ja sitä oli järjestämässä useat eri henkilöt. Olisinko saanut kokouksen aikaan ja päätynyt yhtä hyvän lopputuloksen yksin?

 

Kokousta ei olisi edes järjestetty ilman taustallani olevia henkilöitä, sillä he nauttivat täällä suurta luottamusta.

 

Siitähän vaikuttamisessa ja busineksessa on kyse. Luottamuksesta.

 

Sen pääoman kasvattaminen ei onnistu ihan hetkessä, mutta siitä joskus toiste lisää.

 

Juoksin eilen kaksi lenkkiä. Aamulla matolla, jonka jälkeen nautin suomalaisen saunan löylyistä.

 

Kokouksen jälkeen juoksimme suurlähettilään kanssa lyhyen, mutta mukavan lenkin.

 

Minulla on tänään lounaskokous ja mahdollisesti toinen tapaaminen joko iltapäivän tai illan aikana.

 

Seuraava blogikirjoitus näpytellään kotimaan kamaralla. Kiitos matkaseurasta.

 

 

Torttujen äärellä

June 1, 2016/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Aavikkojuoksu lähestyy; kalenterin mukaan siihen on tasan viisi (5) kuukautta.

 

Meikäläisen valuutaksi (juoksulenkeiksi) muutettuna se on yhtä kuin noin 130 päivää ja tämä on laskettu kuuden lenkin viikkotahdin mukaan.  Varovaisesti arvioiden juoksen vielä noin 2000 kilsaa ennen kuin retkikuntamme aloittaaa hiekka-aavikon ylityksen.

 

Hotellini (en siis omista tätä, mutta asustelen..) aamiaispöydät notkuvat kaikenlaisia herkkuja. Osaisin jo vaikka silmät sidottuna puurokulhon luokse. Nää osaa tehdä ihan loistavaa kaurapuuroa.

 

Puurokulhon äärellä ei ole ryysistä. Hotellin vieraat parveilevät makeiden kakkujen ja torttujen ympärillä. Fiilis on sama kuin ruotsinlaivalla. Syödään vaikka ei ole nälkä.

 

Tästä päästäänkin luontevasti päivä epistolaan, kyykkimiseen. Sitäkin minun on syytä treenata, sillä aavikolla aamu-ja muut tarpeet on tehtävä lämpimälle hiekalle. Saas “nähdä” mikä aistillinen kokemus siitä seuraa, kun vääntää tuotteen kuumalle hiekalle..siis vähän kuin paistinpannulle.

 

Mikäli jalat ja selkä eivät ole kunnossa, niin kyykkimisestä tulee tuskainen kokemus. Been there..done that.

 

Mutta eipä hätää, oheinen Aamulehden juttu tuli kuin tilauksesta. Siinä fysioterapeutti neuvoo, kuinka “syväkyykky on unohdettu, mutta luonnollinen lepoasento”. Kokeilkaapa.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/syva-kyykky-on-ihmisen-unohdettu-mutta-luonnollinen-lepoasento-nain-palautat-liikkuvuuden/

 

Tänään on ainakin yksi tärkeä palaveri. Ja aion järjestää ainakin yhden tapaamisen lenkkareiden kanssa.

 

Hyvää kesää.

Page 1185 of 1823«‹11831184118511861187›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • UM
  • Torstai Islannissa
  • Elvis the p….
  • Seikkailujuoksija
  • Mojo

Archives

Scroll to top