Voimatreeniä

/in /by

Ei tässä kulu kuin viikko, niin Islannin jäätikköjuoksuun on aikaa 7 kuukautta.

Aika siis rientää ihan karmeaa vauhtia ja jos kysytään, että onko seikkailujuoksija jo valmis jäätiköiden ylittämiseen, niin vastaus on EI vielä.

Olen tehnyt tosi paljon ylä-ja älamäkijuoksuharjoituksia ja niihin Nuuksio on varmaan paras paikka.

Saan niistä voimaa kinttuihin ja totuttelen myös hengästyneenä olemiseen:-)

Siirrän osan juoksutreeneistä Espoon keskuspuistoon syyskuun aikana, sillä tarvitsen aivan ehdottomasti rauhallisia PK-lenkkejä (peruskestävyys) loivemmissa olosuhteissa.

Tein sunnuntaina punttitreenin, joita teen j2-3 krt / viikko.

Bensaa suoniiin!

/in /by

Olen noin 65 kiloinen juoksija, joka etenee joko viileällä/tuulisella tai erittäin kylmällä jäätiköllä huhtikuussa 2027.

Kulutan jäätikköolosuhteissa noin 900-1000 kaloria tunnissa eli jopa noin kolmanneksen enemmän kuin normaalisti.

Hiilihydraatin tarve määräytyy suorituksen kestosta, tehosta, harjoitellusta imeytymiskyvystä sekä edellä mainituista olosuhteista,

Olen tehnyt arvion, jonka mukaan tarvitsen hiilareita max. 90-100 grammaa tunnissa.

Tämä arvio on tehty olettamuksella, että kulutan juoksuun per jäätikkö 10h, jolloin kalorimäärä olisi 100 g/ tunti, mutta mikäli juoksuun menee 12h, niin jopa 120 g/tunti.

En saa kuitenkaan hiilareista (esim.geelit/juoma) riittävästi kaloreita/tunti, joten loput energiasta tulee mm. rasvavarastoista.

90-100 gramman määrä geeli/juoma on kova rasitus ruoansulatusjärjestelmälle

Minun on siis harjoiteltava syksyn ja talven aikana myös enrgian nauttimista aivan kuten olisin jo jäätiköllä ja niillä tuotteilla, joita otan sinne mukaan.

Kuten kaikki harjoittelu, niin myös tämä toteutetaan kärsivällisesti ja nousujohteisesti.

Aloitan 50-60 grammalla ja hilaan sitä pikku hiljaa ylöspäin 10 grammaa kerrallaan aina siihen asti, kun elimistö voi ottaa vastaan jopa sen 100 g/ tunti.

Entäpä natrium?

Myös sen suhteen olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon sitä nautin per tunti.

Jos on hiton kylmää, niin sitä tarvitaan hieman vähemmän kuin viileässä säässä.

Ensiksi mainituissa olosuhteissa 300-500 mg/h ja viileässä/tuulisessa säässä 400-600 mg/h.

“Who dares wins”

/in /by

Ehkäpä paras motto, jonka olen kuullut on “Who dares wins”.

Mutta mistä tuo lause on saanut alkunsa?

Brittiläinen eliittiryhmä SAS (Special Air Service) syntyi toisen maailmansodan aikana David Stirlingin ideasta muodostaa pieni, liikkuva ja epätavanomainen joukko, joka kykenisi toimimaan vihollisen linjojen takana.

Stirling valitsi yksikön motoksi “Who Dares Wins”. Se ei siis ollut jälkikäteen keksitty mainoslause, vaan osa yksikön identiteettiä jo sen alkuvaiheessa.

“Who dares wins” ei tarkoita: älä pelkää.
Se tarkoittaa: toimi, vaikka pelkäisit.

“Dare” tarkoittaa uskaltaa ryhtyä johonkin, ottaa riski, astua tuntemattomaan ja tehdä päätös epävarmuuden keskellä.

SAS:n valinnassa fyysinen kunto on vain yksi osa kokonaisuutta. Britannian armeijan erikoisjoukkojen nykyinen kuvaus SAS´n toiminnasta korostaa esimerkiksi fyysistä ja henkistä kestävyyttä sekä motivaatiota.. ja myöhemmissä vaiheissa kykyä omaksua uusia taitoja fyysisen ja henkisen paineen alla.

“Voittaja ei ole se, joka ei pelkää. Voittaja on se, joka uskaltaa toimia pelosta huolimatta.”

Motossa on kolme keskeistä ajatusta:

Rohkeus – uskalletaan toimia epävarmuudesta huolimatta.

Riskinotto – suurempiin mahdollisuuksiin liittyy usein myös epäonnistumisen riski.

Aloitteellisuus – palkinto menee usein sille, joka uskaltaa toimia eikä jää odottamaan täydellistä hetkeä.

WHO DARES WINS!