Pääsiäisen kulkua…

/in /by

Olen kirjoitellut viime päivät ” seikkailujeni safkamuistoista” ja se tarina tulee päätökseen huomenna, kun muistelen Vatnajökull-jäätikön ylitystä, joka tapahtui aika tarkalleen vuosi sitten (05/2025). Viimeistään ensi vuonna tarinoille tulee jatkoa…

Olen jättänyt tarinoista pois Pohjoisnavan ja Libyan juoksuseikkailut, sillä niissä söin lähinnä geelejä, pähkinöitä ja sen sellaista.

No, Pohjoisnavasta voi mainita venäläisen perusleirin puuron, joka oli kyllä eräs omituisimmista, jota olen syönyt.

Sain sen jotenkin mätettyä alas mansikkahillon kanssa, nälkä kun oli, mutta sen jälkeen oli pakko rynnätä…..kyykylle.

Paskahuussina toimi jäässä nököttänyt “bajamaja”.

Se on myös omituisin ja pahimmalta haissut pikkula jossa olen käynyt. Ja aika monessa olen…

Ja ehdottomasti kylmin, sillä siellä oli sama lämpötila kuin ulkona, noin -30C.

Pashasta pääsiäiseen…

Pyhäpäivät ovat kuluneet hikoillessa eli joko urheillessa tai saunoessa.

Lasken urheiluun mukaan naapurien Matin ja Elinan talkoohommat. Siellä kaadettiin viikko sitten puu jos toinenkin ja niitä puupöllejä on kanneltu / pilkottu tässä muutamien päivien aikana runsain mitoin.

On tässä juostukin, joten kunto nousee kohisten!

Parhaat safkat, osa 6.

/in /by

Ruokablogi jatkuu, tällä kertaa olemme Qatarissa, tuossa piskuisessa Lähi-Idän maassa.

Ja vuosi on 2023 ja ihan sen loppuoli.

Päätin alkuvuonna 2023 juosta Qatarin ympäri.

Tiimissä oli kaksi muuta henkilöä, joista “Eddie” asuu Qatarissa ja Pena (Kotiaho) Suomessa.

Olen kirjoittanut itse juoksusta jonkun verran, mutta kerrattakoon vielä, että siellä oli aika hiton kuuma ja ilma oli todella kostea.

Tästä syystä paita oli litimärkä sen noin 400 kilsan ajan.

Eräs toinen qatarilainen varoitteli ennen juoksun alkua, ettei kannata käydä syömässä jemeniläisissä ravintoloissa.

Arvatkaapa kuinka monta kertaa me niissä syötiin.

Lähes joka päivä.

Söin aina kanaa, koska siitä näkee helposti onko se riittävän kypsää ja aina oli.

Minulla ei ollut mitään ongelmia vatsan kanssa eikä Penallakaan, joka tilaili ruokalistalta aivan outoja safkoja.

Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli riittävästi.

Aloin tuolla reissulla juomaan maitokaakaota ja sitä kului purkkitolkulla per päivä.

Ennen reissua kävimme jossain supermarketissa ja yhtäkkiä kelasin, että maitokaakao voisi maistua juoksun aikana ja kyllä maistuikin.

Kuten sanoin, niin lämpöä ja etenkin kosteutta piisasi.

Jouduin juomaan suolovettä tai kaakaota vähintään vartin välein.

Kaakao on terveellistä ja juon sitä täällä kotonakin vähintään kaksi kupillista päivässä.

Maitokaakao seurasi minua myös seuraavalle seikkailulle, joka oli viime vuonna.

Seuraavaksi siis Vatnajökull -jäätikkö.

Huomiseen.

Parhaat safkat, osa 5. (+sporttia)

/in /by

Tein vuosien 2014-2021 välisenä aika ihan hiton monta reissua Lähi-Itään.

Useimmat kohdistuvat Saudeihin, mutta kävin myös mm. Omanissa, Dubaissa ja Abu Dhabissa.

Tavoite oli päästä juoksemaan maailman suurimman yhtenäisen hiekka-aavikon Rub al Khalin halki.

Hommasta ei meinannut tulla mitään, sillä lupaa aavikon ylitykseen ei meinannut tulla millään.

En kuitenkaan antanut periksi ja viimein, loppuvuonna 2021 retkikunta saattoi aloittaa taivalluksen aavikon halki.

Sitä ennen olin nauttinut mm. Saudien vieraanvaraisuudesta.

Vierailin usein perheissä, jossa pistettiin kaukaisen vieraan kunniaksi parasta pöytään.

Siinä kuulkaa napa rutisi. Ei tullut kuulonkaan, ettei jokaista ruokalajia ottanut vähintään kahteen kertaan.

Olin sen valtaisan ruokamäärän kanssa ihan pulassa, sillä syön yleensä kerralla aika vähän….

No, itse aavikkojuoksun aikana, joka siis päättyi ennen kuin pääsi oikein kunnolla edes vauhtiin, meille tarjottiin mm. kamelinlihaa.

En edes koskenut siihen….

Leirin kokkauksesta vastannut henkilö sai tehtäväkseen valmistaa minulle tonnikalapastaa, joka on kuorrutettu juustolla.

Sitä söin muuten Saharassakin….

Pastassa on paljon hiilihydraatteja ja kalassa (+juustossa) proteiinia.

Tonnikalapasta on minulle kuin kaurapuuro; voin syödä sitä joka päivä.

Saudi-aavikon ruokailusta minulla ei ole valitettavasti kuvamateriaalia….

Kuten ei ole seuraavaltakaan juoksureissulta, joka kohdistui, yllätys-yllätys, Lähi-Itään.

Qatariin.

Siitä huomenna lisää…

Treenit sujuu tosi hyvin. Olen tosi iloinen siitä, että jo näin huhtikuun alussa voi juosta lumettomissa metsissä ja hiekkateillä. Tuntuu aivan kuin olisi kesä.

Juoksun lisäksi “harjoitusohjelmaan” on kuulunut pöllien nostelua ja kirveen heiluttelua muutamissa puutalkoissa….