Kun lempirahka loppuu kaupasta…
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012391440.html
Luin oheisen HS´n artikkelin, jossa harmituksen aiheena oli lempirahkan loppuminen kaupasta. Tilalle joutui valitsemaan jonkin toisen tuotteen.
Jäin miettimään asiaa.
En siksi, etteikö jokaisella olisi oikeutta mieltymyksiinsä. Onhan meillä kaikilla omat suosikkimme. Mutta jäin pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme, kun tällainen asia voi nousta merkittäväksi harmituksen aiheeksi.
Olen seikkailujuoksijana matkustanut eri puolilla maailmaa, myös maissa, joita voidaan pitää maailman köyhimpiin kuuluvina. Olen nähnyt elämää, jossa arjen suurimmat kysymykset ovat aivan toisenlaisia.
Monessa paikassa ei ole itsestään selvää, että ruokaa on tarjolla joka päivä tai että puhdasta juomavettä saa hanasta.
Ja sitten palaamme Suomeen, maahan, jossa kauppojen hyllyt notkuvat vaihtoehtoja. Jos yksi rahka on loppu, voimme valita kymmenistä muista tuotteista.
Tämä on valtava etuoikeus, mutta kuinka usein pysähdymme ajattelemaan sitä?
Seikkailujuoksut ovat opettaneet minulle paljon. Kun olen vieraassa maassa kaukana kaikista mukavuuksista, opin nopeasti erottamaan olennaisen epäolennaisesta.
Kaikkea ei voi saada eikä kaikkea ei tarvitse saada ja usein huomaa, että pärjään huomattavasti vähemmällä kuin olin kuvitellut.
Ehkä juuri sitä meiltä välillä puuttuu, kykyä nähdä, kuinka paljon meillä jo on.
Joskus olisi hyvä nostaa katse hetkeksi omasta ostoskorista ja katsoa, millaisessa todellisuudessa suuri osa maailman ihmisistä elää.
Ja kun seuraavan kerran lempirahka on loppu kaupasta, voisi olla hyvä hetki kokeilla jotain uutta ja olla kiitollinen siitä, että meillä on edes rahkaa myytävänä.
