Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

“Who dares wins”

August 21, 2026/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Ehkäpä paras motto, jonka olen kuullut on “Who dares wins”.

Mutta mistä tuo lause on saanut alkunsa?

Brittiläinen eliittiryhmä SAS (Special Air Service) syntyi toisen maailmansodan aikana David Stirlingin ideasta muodostaa pieni, liikkuva ja epätavanomainen joukko, joka kykenisi toimimaan vihollisen linjojen takana.

Stirling valitsi yksikön motoksi “Who Dares Wins”. Se ei siis ollut jälkikäteen keksitty mainoslause, vaan osa yksikön identiteettiä jo sen alkuvaiheessa.

“Who dares wins” ei tarkoita: älä pelkää.
Se tarkoittaa: toimi, vaikka pelkäisit.

“Dare” tarkoittaa uskaltaa ryhtyä johonkin, ottaa riski, astua tuntemattomaan ja tehdä päätös epävarmuuden keskellä.

SAS:n valinnassa fyysinen kunto on vain yksi osa kokonaisuutta. Britannian armeijan erikoisjoukkojen nykyinen kuvaus SAS´n toiminnasta korostaa esimerkiksi fyysistä ja henkistä kestävyyttä sekä motivaatiota.. ja myöhemmissä vaiheissa kykyä omaksua uusia taitoja fyysisen ja henkisen paineen alla.

“Voittaja ei ole se, joka ei pelkää. Voittaja on se, joka uskaltaa toimia pelosta huolimatta.”

Motossa on kolme keskeistä ajatusta:

Rohkeus – uskalletaan toimia epävarmuudesta huolimatta.

Riskinotto – suurempiin mahdollisuuksiin liittyy usein myös epäonnistumisen riski.

Aloitteellisuus – palkinto menee usein sille, joka uskaltaa toimia eikä jää odottamaan täydellistä hetkeä.

WHO DARES WINS!

Lisää jäätiköllä juoksemisesta…

August 20, 2026/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Sparrailin tekoälyn kanssa ensi vuoden Langjökull-ja Hofsjökull -jäätikköjuoksusta.

Jos verrataan merenpinnan tasoon, Islannin jäätiköillä hapen saatavuus on yleensä noin
15-25 % pienempi, riippuen tietenkin korkeudesta.

Jos seison esimerkiksi Vatnajökull-jäätikön korkeimmalla alueella noin 2 100 metrissä,
jokaisessa litrassa sisäänhengitettyä ilmaa on suunnilleen 23 % vähemmän happimolekyylejä
kuin merenpinnan tasolla. (juoksin Vatnajökull -jäätiköllä korkeimmillaan lähes 1800 metrissä).

Tämä on yksinkertaistettu arvio hapen osapaineesta suhteessa merenpintaan, ei suoraan
veren tai lihasten todellisesta hapensaannista.

Mutta urheilijan kannalta vaikutus ei ole ihan 23 %

Tämä on tärkeä ero. Keho pystyy kompensoimaan osan tilanteesta:

*hengitys kiihtyy
*sydän pumppaa enemmän verta
*veren happisaturaatio laskee jonkin verran
*pidempään oleskeltaessa elimistö lisää punasolutuotantoa.

Siksi VO2 max ei yksinkertaisesti putoa 23 %, vaikka ilman hapen osapaine olisi noin 23 %
pienempi.

Esimerkiksi 2 000 metrin korkeudessa kestävyysurheilijan suorituskyvyssä voidaan jo nähdä
selvä, mutta yksilöllinen heikennys.

Lyhyissä maksimaalisissa suorituksissa vaikutus on
paljon pienempi kuin pitkäkestoisessa kestävyysurheilussa, kuten ultrapitkässä jäätikköjuoksussa.

Lisätäänpä tähän yhtälöön vielä lumikengät, jotka painavat 350 grammaa/jalka, yhteensä 700g.

Tutkimuksissa on havaittu, että noin 100 g lisämassaa kummassakin kengässä lisää juoksun
hapenkulutusta noin 1 %. eli tässä tapauksessa yhteensä noin 3-4%

Se onko jalan alla lunta/sohjoa 5 cm vai 10 cm vaikuttaa edellä mainittuihin lukuihin erittäin merkittävästi.

Energiaa minulla voi kulua kolmanneksen enemmän tuntia kohden.

Jos normaalisti kulutan tunnissa 600-700 kaloria, niin jäätiköllä se voi olla jopa 1000 kaloria tunnissa.

Tämä on tärkeä tieto, sillä jos polttoaine loppuu, niin ei se juoksukaan oikein suju….

Huomenna kerron, kuinka paljon aion nauttia mm. hiilihydraatteja jäätikköjuoksun aikana.

Juoksusauvat jäätikölle

August 19, 2026/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Keski-Euroopassa jengi juoksee sauvoilla ihan simona, mutta myös täällä Suomessa yhä useampi varsinkinkin ne, jotka tähtäävät ulkomaisiin vuorijuoksukisoihin tai kotimaan polkuskaboihin.

Käytän jäätiköillä sauvoja, koska ne…

auttavat tasapainossa ja antavat lisätukea pehmeässä lumessa
mahdollistavat käsien osallistumisen etenemiseen
voivat vähentää jalkojen kuormitusta joissakin tilanteissa.

Mutta jos sauvoja käytetään aktiivisesti työntämiseen, ylävartalo alkaa tehdä enemmän
työtä. Tällöin hapenkulutus kasvaa, vaikka sauvat helpottavatkin jalkojen työtä.

Huomenna kerron siitä, kuinka paljon lumikengät + sauvat ja lumi vaikuttavat jäätiköllä hapen- ja energiankulutukseen.

Ennakkotietona, melko paljon.

Tässä kuva Grönlannin jäätiköltä v.2019.

Page 1 of 1860123›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • “Who dares wins”
  • Lisää jäätiköllä juoksemisesta…
  • Juoksusauvat jäätikölle
  • Kun kakka lentää tuulettimeen – jäätiköllä turvallisuus alkaa varautumisesta pahimpaan
  • Sponsorineuvottelut alkavat…

Archives

Scroll to top