Mutajuoksua
On sitä tullut oltua kaikenlaisissa kuvauksissa mukana, mutta eilinen oli sieltä mukavammasta päästä. Lähdimme iltapäivällä Kustannus Oy Juoksijasta kohti viereistä Helsingin keskuspuistoa mukanamme pari kassillista kenkiä ja kameroita salamavaloineen.
Tarkoitus oli kuvata maastokenkiä ja ottaa muutama fiiliskuva 20.8.ilmestyvään Juoksija-lehteen. Kuvauspaikka oli korkealla kalliolla, joka oli muuten pirun liukas.
Kuvaajana toimi Hyytiäisen Ari, jonka päätoimi on vastata lehtiemme (Juoksija, Hiihto, Pyöräily+Triathlon) asiakaspalvelusta.
Juoksimme aluksi kalliolla sellaisia 20-30 metrin spurtteja ja Ari antoi kameran laulaa.
Sateesta johtuen keli oli sen verran liukas, että kuvattavat henkilöt pistivät jalkaansa parhaan pidon omaavat maastokengät. Niitä oli sopivasti kolme paria, sillä meitä linssiluteitakin oli saman verran (P.Saavalainen, P.Rekiranta ja mä). Muut testissämme olleet maasturikengät ovat sen verran liukkaita, ettei niitä pistä hullukaan jalkaan ainakaan liukkaalle kalliolle. Lukekaa lisää elokuun lehdestä…
Kalliokuvien jälkeen Saavalainen ehdotti, että juostaan vielä pienen suopätkän halki, jossa oli kuvauksellisia muta-ja vesilätäköitä.Otin siinä vaiheessa sukat pois, sillä nyt olimme pääsemässä maastojuoksun ytimeen. Mutajuoksuun.
Ei mennyt kauakaan, kun valkoinen juoksupaitani oli mudan peitossa. Juoksimme kolmistaan (vierekkäin..) muta-ja vesilätäköide läpi ja siinä kuulkaa rapa lensi:-)
Meillä oli siis hauska kuvaussessio. Saas nähdä millainen kuva tulee itse lehteen.
Juoksen tänään lauantaina sellaisen rauhallisen 2,5h lenkin. Aion myös tilata viikonloppuna ulkomaisesta nettikaupasta New Balancen kenkiä, sillä kukaan suomalainen kivijalkakauppa ei näemmä myy just meikäläiselle sopivaa mallia. Tilaan niitä samalla useamman parin, sillä hinta 95€ ei tunnu lainkaan pahalta.
Osa raskaan työn raatajista palaa töihin tulevana maanantaina. Heille ja miksei muillekin, kopsasin netistä hauskan (ja ehkä opettavaisen) tarinan amerikkalaisesta liikemiehestä ja meksikolaisesta kalastajasta.Tämä menee siis kategoriaan “what´s the meaning of life?”
“Eräs amerikkalainen liikemies lähti lääkärin määräyksestä lomalle pieneen meksikolaiseen rannikkokylään. Ensimmäisen aamun kiireellinen puhelu toimistosta vei hänen yöunensa, ja hän käveli laiturille selvittelemään ajatuksiaan. Eräs kalastaja oli juuri kiinnittänyt pienen veneensä laituriin, ja veneessä oli useita suuria keltaevätonnikaloja. Mies kehui meksikolaisen kalojen hienoa laatua.
”Kauanko niiden pyytämiseen meni?” kysyi amerikkalainen.
”Ihan vähän aikaa”, vastasi kalastaja hämmästyttävän hyvällä englannin kielellä.
”Mikset sitten jää pyytämään lisää kalaa?” kysyi amerikkalainen.
”Minulla on jo riittävästi perheeni elatukseen ja ystävillekin” sanoi meksikolainen lastatessaan kaloja koriin.
”Mutta… mitä sinä sitten teet loppuajan?
Meksikolainen katsahti ylös ja hymyili. ”Nukun pitkään, kalastan hiukan, leikin lasteni kanssa, vietän siestaa vaimoni Julian kanssa ja kävelen joka ilta kylälle, jossa siemailen viiniä ja soita kitaraa ystävien kanssa. Minulla on kovasti tekemistä, señor.”
Amerikkalainen naurahti ja ojensi ryhtiään. ”Hyvä herra, minulla on liikkeenjohdon tutkinto Harvardista ja voin auttaa sinua. Sinun itäisi kalastaa enemmän ja ostaa tienesteillä suurempi vene. Ennen pitkää voit ostaa lisää veneitä ja lopulta omistaa kokonaisen kalastuslaivueen.”
Hän jatkoi: ”Sinun ei kannata myydä saalistasi välittäjille vaan suoraan kuluttajille, ja sitten voit ostaa oman säilyketehtaan. Voisit johtaa tuotantoa, valmistusta ja jakelua. Sinun täytyisi tietysti muuttaa Maxico Cityyn ja myöhemmin Los Angelesiin ja lopulta ehkä New Yorkiin, jossa voisit johtaa yritystäsi ammattimaisesti.”
Kalastaja kysyi: ”Mutta señor, miten kauan tähän menisi?”
Ja amerikkalainen vastasi: ”10-20 vuotta, korkeintaan 25.”
”Mutta entä sitten, señor?”
Amerikkalainen sanoi nauraen: ”Tässäpä onkin paras osuus. Kun aika on kypsä, voit järjestää osakeannin ja myydä koko yrityksen osakeannin ja rikastua. Ansaitsisit miljoonia.”
”Miljoonia, señor?” Mitä sitten?”
”Sitten voisit jäädä eläkkeelle ja muuttaa pieneen rannikkokylään, voisit nukkua pitkään, kalastella hiukan, leikkiä lasten kanssa, viettää siestaa vaimosi kanssa ja kävellä iltasella kylälle siemailemaan viiniä ja soittamaan kitaraa ystäviesi kanssa…”
