En ole juossut sitten tiistain Nuuksion visiitin. Täällä ns.perusleirissä alkaa tänään puusavottahommat eli puuta kaatuu hiio hoi.
Sehän tietää allekirjoittaneelle tiukkaa (ja ihan parasta) lihaskuntotreeniä vielä pitkäksi aikaa, sillä savotassa syntyy kolminumeroinen määrä pöllejä, joita alan pahoinpitelemään tulevien viikkojen aikana.
Siitä huolimatta…perjantaina jatkuvat juoksutreenit.
Kuten olen jossain yhteydessä sanonut, niin entisestä yksinäisestä sudesta on kuoriutunut..no tai ainakin kuoriutumassa.. lauman jäsen.
Vielä kymmenen..tai edes viisi vuotta sitten en juuri suosinut yhteislenkkejä, mutta nykyään ne maistuvat ihan hyvältä.
Eilinen lenkki oli hyvä esimerkki siitä, kuinka mukava seura energisoi ja antaa hyvät vibat.
Lähdimme kavereiden Peterin ja Raunon kanssa samoilemaan Nuuksion metsiin Högbackan pieneltä parkkipaikalta. Siitä heti parkkiksen vierestä lähtee polku, josta pääsee vaikkapa Haukkalammelle. No, emme lähteneet sinne, vaan hölköttelimme ihan toiseen suuntaan.
Rauno suunnisti lauman kärjessä ja minä höpöttelin Peterin kanssa mm.seuraavasta aavikkojuoksusta. Hän on jeesannut minua aavikkoprojektiin liittyvissä asioissa ja on lupautunut jatkossakin toimimaan puuhamiehen roolissa.
Kipitimme reilun kaksi tuntia. Matkan loppuvaiheessa oli jo melko hämärää, mutta otsalamput pysyivät selässä keikkuvissa repuissa.
Siihen parkkipaikalle tullessa ei edes tuntenut juosseensa lenkkiä. Sen verran energisoivaa porukkaa oli minun matkaseurana!
Hyödynsimme tänään lehtifirmassamme kauniin kuulasta syys-säätä.
Kävin Hiihdon päätoimittajan Seppo Anttilan kanssa ulkosalla, siinä meidän toimituksen lähellä olevalla purolla. Seppo kuvasi minun nilkkaani seuraavaan Juoksijaan. Pistin kuvaussession aikana siteellä koristetun jalkani kylmään puroon eli joku nilkan vammaan liittyvä juttu on tulossa lokakuun lehteen.
Minun jalkani on ainakin tätä kirjoittaessa kunnossa kop, kop), mutta välillä sitä joutuu esittämään juoksuvammasta kärsivää.
Meikäläisen kroppaa on kuvattu firmassa yli 10 vuoden ajan erilaisiin tarkoituksiin. Kasvoja saatettiin kuvatta vielä yli 5 vuotta sitten, mutta sen jälkeen on kelvannut ainoastaan perse (peräti aukeman kuva..), edellisessä numerossa sääri ja polvet (kompressiosukka-juttu) ja nyt siis nilkka.
Aion nauttia illalla syksyn ruskakelistä Nuuksiossa, jossa tapaan muutaman kaverin. Juoksemme kimpassa parin tunnin lenkin. Tästä tulikin mieleen, että nyt on mentävä lataamaan otsalappu illan lenkkiä varten….
