Eräät parhaista muistoista liittyvät jollain lailla tuleen.
Poikavuosina se oli makkaran paistoa kotitakassa tai kesämökin pihanuotiossa.
Aavikko-aamuina sytytämme nuotion lämmittääksemme yön kylmyyden (ja juoksun) jäykistämiä kintereitä Ja iltaisin tulet loimuavat ihan vaan tunnelmaa luodaksemme ja olemme me joskus musisoineetkin nuotion ympärillä, kuten oheinen kuva todistaa.
Jäätiköllä tulen rooli on ihan erilainen. Sulatamme keittimillä lunta muonan valmistamiseen ja osa käytetään juotavaksi. Tulen kanssa pelataan ahtaissa telttaolosuhteissa. Ei ole mitenkään tavatonta, että jäätikköretkillä syntyy läheltä piti -tilanteita huminaa pitävien keittimien kanssa pelatessa. Minullahan on siitä muistoja Grönlannin jäätiköltä…
Olen ottanut tavakseni nukkua talviöitä ulkona…siis ihan kotioloissa. Osasyynä on henkinen valmistautuminen tuleviin seikkailuihin.
Haastattelin kymmenisen vuotta sitten Juoksija-lehteen maailman ympäri juossutta Jesper Olsonia. Hän kertoi aloittaneensa lattialla nukkumisen vuotta ennen huikeaa juoksu-urakkaa.
Tekemällä näin hän “tatuoi” tulevan tavoitteensa aivoihinsa.
Minulta kysytään joskus, että onko seikkaileminen työtäsi. Ei ole.
Se ei ole työ (work), ura (career) vaan kutsumus (calling). Älkää sekoittako (tässä tapauksessa) kutsumusta uskonnollisuuteen.
Olen kopioinut muistiinpanoihini joltain nettisivulta sen, mitä “calling” on: “Those who have found their calling are the people who will do what they are doing even if they did not get paid. They do it for the intrinsic value they derive from their daily activity. The vast majority of the populace will NEVER get to this stage. Most seek it, but never attain it. Most know what it is that will take them there, but they are afraid to venture from the safe surroundings and into uncharted waters”.
Mieleeni tulee muutama henkilö, jotka ovat yrittäneet luoda seikkailusta työn ja uran. Ilman helvetin vahvaa kutsumusta ja roihua niitä tuloksia ei vaan synny ja homma jätetään kesken heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla. Ilmassa on paljon savua, mutta liekki puuttuu.
Siirryn ensi yönä ulkoruokintaan. Teen itselleni nukkumapaikan ulkotakan välittömään läheisyyteen ja nukun siellä osan tulevista pakkasöistä. Pistän takkaan kunnon roihun ja katselen tähtitaivasta….
Nyt lenkille.
