Perjantai-iltana esitettiin (ties monennenko kerrran..) elokuva Sahara…ja ties monennenko kerran sen katsoin. Ja ties monennenko kerran kirjoitan siitä tähän blogiin.

 

Sahara kun ei irroita otetta tästä miehestä … eikä mies Saharasta.

 

Jotenkin elokuvan maisemat vaikuttivat niin tutuilta, että oli ihan pakko tarkistaa, että missä elokuva on filmattu.

 

Filmissä kun ollaan kovasti olevinaan Nigerissä ja Malissa, mutta hah…se on kuvattu Marokossa, siis siellä Saharan puolella (Atlas-vuoresta etelään).

 

Tarkemmin sanottuna filmi kuvattiin Merzougassa, jossa olen itsekin käynyt. Ei siis ihme, että tuli niin kotoisa fiilis elokuvaa katsoessa. Merzouga on melko lähellä Algerian rajaa. Siellä on kuulkaa komiat dyynit.

 

Elokuvassa oli muutakin kovin tuttua. Elokuvan naispääosaa esittävä henkilö käytti siinä maailman kestävintä tietokonetta, Panasonic Toughbookia.https://blogs.panasonic.com.au/business/2016/12/19/panasonic-toughbook-born-to-shine/toughbook-movies-sahara/

 

Kävin viime viikolla moikkaamassa luotto-fysioterapeutti Santtu Rantaa, joka ottaa potilaitaan vastaan Aava-lääkäriasemalla Kampissa.

 

Santtu on pitänyt koivistani huolta jo vuodesta 2007 alkaen.  Ja hyvin onkin.

 

Pohjoisnavalla jalat meni niin huonoon happeen ja valittelin asiasta Juoksijan toimituksessa. Muistaakseni Paunosen Ari vinkkasi Santusta ja hänen kollegastaan (Jasu) ja niin päädyin heidän asiakkaakseen.

 

Santtu on lähinnä katsonut sen perään, ettei nilkkoihin tule lukkotilaa, joka estää normaalia pronaatiota. Sitä tilaa voisi verrata vaikkapa autoon, jossa ei ole iskareita.

 

Molemmat jalat olivat ihan ok kunnossa, joten mihinkään suurempaan manipulaatioon ei ollut tarvetta. Kunhan vaan muistan pitää pohjelihakset kondiksessa, niin pitkien matkojen taivaltamiselle ei ole mitään estettä.

 

Tämä oli järjestyksessään 2700.blogikirjoitus.