Otsikon Lars on Mr.Poulsen ja kotimaa Grönlanti.

 

Hän on tulevan jäätikkötiimin luottopelaaja.  Kysyin kuutisen vuotta sitten eräältä Grönlannissa toimivalta tanskalaiselta lääkäriltä..joka on hoitanut samaa pestiä myös etelämantereella…, että mitäs mieltä olet Larsista?

 

“Jäätikölle on kaksi huippumiestä, ja toinen niistä on Lars” kuului asiantunteva vastaus. Kysyin, että “kukas se toinen on?”.

 

Vastaus oli lyhyt, kuten nimikin.  “Salo” (lausutaan Salu).

 

Molemmat ovat mukana huhtikuussa alkavassa jäätikköseikkailussa.

 

Ja minä luotan niihin miehiin kuin vuoreen.

 

Tapaan Larsin Kööpenhaminassa tasan kahden viikon kuluttua. Vietämme siellä pari yhteistä päivää suunnitellen tulevaa jäätikön ylitystä. Mukana tiimissä on kolmas luottopelaaja, Antti Siltala.

 

Ja kun luottomiehistä puhutaan, niin myös taustajoukoista löytyy sellaisia. Pena Kotiaho, joka oli mukana Saharan halkijuoksussa on maan paras mies neuvomaan satelliittivempaimiin liittyvissä asioissa.

 

Vietimme tänään pari tuntia tämän asian kimpussa. Toiveissa on, että voisimme lähettää myös kuvia jäätiköltä, mutta katsotaan miten se onnistuu.

 

No kyllähän se onnistuisi, jos ottaisi mukaan 6-7 kiloa painavan meriteollisuudessakin käytettävän satelliittijärkäleen, mutta se nyt ei vaan ole mahdollista. Pitää ajatella niitä koiriakin, jotka vetävät meidän varusteita halki vaikeakulkuisen jäätikön.

 

Ja mitä siihen jo pitkään suunnittelupöydällä olleeseen aavikkojuoksuun tulee, niin se tavoite on nyt kuopattu. Kerron joskus tulevaisuudessa syyn vetäytymiselleni. Se päätös ei välttämättä ole lopullinen, mutta aika paljon pitää tapahtua, että pyörrän päätökseni.

 

No, uutta projektia kuitenkin pukkaa. Alan nimittäin jo nyt, siis ihan heti, edistämään suunnitelmaa eräälle toiselle aavikkojuoksulle, joka ajoittuisi  elokuulle (ja menee varmaan syyskuullekin) 2020.

 

Idea kyseisen autiomaan ylityksestä syntyi jo vuonna 2008. Kerron sen vielä tähän blogin loppuun.

 

Erään maahantuontiyrityksen omistajat, jotka ovat myös ystäviäni, ottivat yhteyttä ja kysyivät, että lähtisinkö juoksemaan heidän amerikkalaisen päämiehen kanssa.

 

Tapasin hänet Hotelli Tornin aulassa ja siitä me lähdettiin ensiksi kohti Kaivopuistoa ja siitä kirmasimme aina Kauppatorille asti.

 

Torikahvien jälkeen suuntasimme lenkkarit Töölönlahdelle ja siitä Olympiastadionille. Firmamme konttori oli tuolloin stadikalla, joten minulla oli pääsy sellaisiinkiin paikkoihin, johon normituristi ei pääse.

 

Paluumatkalla juoksuguide esitteli vieraalle Sibeliuspuiston ja saatoimme käydä Seurasaaressakin, en ihan tarkkaan muista.

 

Hölkän jälkeen hän tarjosi minulle kahvit ( kaljat).  Hän kertoi ylittäneensä osan autiomaa xx:stä moottoripyörällä ja meikäläinenhän innostui tästä kovasti. Päätin sillä hetkellä, että juoksen tuon alueen läpi vielä jonakin päivänä. No nyt se tavoite on taas askeleen lähempänä.

 

Pysykää siis kuulolla!