Ruoka

/in /by

Tiimikaverini Siltalan Antti on varmaan paras eräkokki jonka kanssa olen reissannut.

 

Söimme iltaisin aika ruhtinaallisia annoksia. Vedimme jäätiköllä 4-6 hengen muona-annoksia kahteen pekkaan eikä tuntunut missään.

 

Päiväsaikaan söin tosi vähän. Usein siihen kuuluin puolikas tai jopa vajaa pussillinen REAL kuivamuonaa. Se on erittäin hyvää kamaa varsinkin maasto-olosuhteissa. Etenkin poroannos putosi nätisti.

 

Sen lisäksi söin suolaisia ja makeita keksejä. Suolaista olisi pitänyt olla enemmän. Meillä oli 1,5 kg poromakkara-tanko, jota piti alkaa säännöstellä, ettei loppuisi ennen aikojaan.

 

Geelejä ei mennyt yhtään, mutta Clif blokseja useampikin. Otan niitä mukaan seuraavallekin reissulle.

http://www.clifbar.fi/products/clif-shot-bloks

 

Arabian aavikkojuoksua ajatellen ruoka-asiaan on kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota.  Tiedän mikä ns.putoaa ja mikä ei. Makeaa ei tee juoksun aikana mieli, mutta suolaista sitäkin enemmän. TUC -suolakeksit sulavat mukavasti suussa. Kalaharissa söin juustomakarooneja heti päivän 50 kilsan etepin jälkeen. Se upposi kitusiin parissa minuutissa.

 

Olen kirjoittanut näiden nettisivujen uudistamisesta vaikka kuinka ja kauan. No nyt se on lähempänä kuin koskaan.

 

Lähetin sivujen suunnittelija Kari Koskiselle uusia kuvia. Otaksun,. että uudet nettisivut avataan parin viikon sisällä.

 

Avasin nettisivut 14.6.2010, noin kaksi kuukautta ennen Kalaharin halkijuoksua.

 

Sivuilla ei ole kaupallista merkitystä, Jokunen ulkopuolinen taho on lähestynyt ja pyytänyt saada mainostaa (mitä lie..) tuotteita sivuillani. Olen järjestelmällisesti kieltäytynyt.

 

Tällä hetkellä sivuillani käy 18.000-20.000 vierailijaa per kuukausi. Kiitos teille.

 

 

 

 

 

Muutama foto

/in /by

Lars ja Salo ovat päässeet turvallisesti Itä-Grönlantiin. Larsin kertoman mukaan paluumatkalla Länsi-Grönlannista itään satoi lunta kuulemma hurjasti.

 

Hän lähetti minulle muutaman uuden kuvan, joista jaan teille kaksi. Lähipäivinä satelee lisää kuvia, kunhan ehdin ne tallentaa koneelle.

 

JVkoira

Yllä kuva mun suosikkikoirasta, joka hyppi aina juoksun jälkeen syliin. Ja sitä ennen.Ja sen aikana.

villasukkajukka

Kirsin kutomat sukat lämmittivät varpaita.

Mämmiä?

/in /by

Yksi HS:n jutun lukenut pääkaupunkiseudun K-kauppias lupasi toimittaa mämmiä kotiin asti.

 

No, mitä itse juttuun tulee, niin otsikko on väärä. Kuten todettua, niin rämpimistä se suureksi osaksi oli.

 

Funtsaisin sunnuntain lenkin aikana ensi vuoden loppupuolen tapahtuvaa aikana aavikon ylitystä. Mitä tavoitteen saavuttaminen vaatii ja kuinka aion ne saavuttaa.

 

Harjoittelu. Grönlannin jäätikkö osoitti, että peruskunto on hyvä. Palauduin hyvin pitkän päivän rasituksista.

 

Arabian hiekka-aavikon ylitys on haastavampi tehtävä verrattuna esim.Saharaan tai Kalahariin.

 

Siellä ei ole mitään muuta kuin hiekkaa ja sitä on kuulkaa paljon. Aavikko on maailman suurin yhtenäinen hiekkaerämaa. Sieltä (ja Namibian aavikolta) löytyvät maailman korkeimmat hiekkadyynit.

 

En aio ylittää dyynejä juosten, sillä se olisi mahdoton tehtävä. Yritän löytää autiomaasta mahdollisimman juostavan väylän, mutta siitä huolimatta pehmeää alustaa on luvassa. Se on yksi syy, miksi jaloissa on oltava jerkkua nykyistä enemmän. Aion juosta siellä joka päivä 50 kilometriä.

 

Hyvän peruskestävyyden ja palautumisen lisäksi tarvitsen siis lisää voimaa. Teen sen osalta toimenpiteitä jo kuluvan kesän aikana. Kerron, kun suunnitelma on valmis ja kuinka toteutus tapahtuu.

 

Juoksin sunnuntaina noin 1,5h lenkin. Kulku on kevyttä. Varmaan kaikki tuntuu kevyeltä jäätiköllä ryynäämisen jälkeen. Ja nautin lämmöstä ihan suunnattoman paljon.

 

Pidän maanantaina juoksuvapaan. Tiistaina, keskiviikkona, pe-su taas juoksulenkkiä.