Reissupäivä

/in /by

Huomenna (torstaina..) on taas juhlapäivä, kun pääsee puhujalavalle. Olen esiintymässä kokoushotelli Tallukassa, joka sijaitsee Vääksyssä.

Esitykseni aihe on “miten minusta tuli minä”.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun päätin aloittaa “ammattijuoksijan” uran.

Irtisanouduin silloisesta työpaikastani.

Otin siinä hitonmoisen riskin, sillä minua ei tuntenut kukaan enkä minä tuntenut ketään.

Minulle oli onnenpotku, että pääsin töihin Juoksija-lehteen. Sitä kautta opin tuntemaan ihmisiä juoksualalta ja he puolestaan oppivat tuntemaan minut.

Kukaan ei rekrytoinut minua Juoksijaan, vaan minun piti rekrytoida itseni lehtifirmaan töihin. Minulla oli takana yli 10 vuoden ura Sanoma-konsernissa, joten lehtibisnes oli minulle tuttua.

Ilman tätä kokemusta en olisi varmaan päässytkään Juoksijaan.

Torstaina on siis reissupäivä, joten juoksulenkki jäänee väliin.

Tanään juoksen reitti kakstonnisella täällä Nuuksiossa.

10% sääntö & viljaporsaat

/in /by

Vedin vuosina 2014-2018 eräälle mediayhtiölle ja etenkin heidän asiakkailleen polkujuoksukoulua, joka aloitettiin aina helmikuussa ja päättyi elokuun Pyhätunturin juoksukisaan.

Kevät oli tietenkin sitä aikaa, jolloin kaikki halusivat kirmata talven jäljiltä varsojen lailla laitumelle.

Pidimme kuitenkin kiinni säännöstä, jonka mukaan viikottaiset treenimäärät saivat kasvaa maksimissaan 10% edellisestä viikosta.

Tällä pyrittiin välttämään loukkaantumisia.

“Mulle paljon ja heti” -menetelmällä saa 99% varmuudella kipeät jalat ja siihen ne treenit saattaa tyssätäkin.

Muistutin myös siitä, että jos lisää treenimäärää, niin nautitun ravinnon määrää ei saa vähentää. Se kun on sellainen sudenkuoppa, johon moni juuri ennen rantakauden alkua saattaa langeta.

Yleensä ne liikakalorit tulevat alkoholista, makeisista ja sen sellaisista. Ne voi kyllä jättää huoleti pois.

Valmennettavani kutsuivat itseään viljaporsaiksi, sillä mussutin ravinnon tärkeydestä heille vähän väliä.

Olen pyrkinyt noudattamaan omia neuvoani.

Treenimäärän lisäys on ollut progressiivista, mutta kuitenkin maltillista. Kauden tärkeimmät kinkerit ovat vasta edessä.

Pidin maanantaina juoksuvapaan. Kävin noin tunnin kävelylenkillä uuden valmennettavan kanssa. Aloitamme ensi viikolla hänen kanssaan (näin aluksi) 9 viikon maltillisen kuntokuurin, jonka jälkeen katsomme uuden tavoitteen,

Tänään ja huomenna keskiviikkona juoksen reilun 2h lenkit.

Loikka päällä

/in /by

Jos oli viime perjantain 2.lenkki lievästi sanottuna tervanjuontia, niin sunnuntaina oli ihan karmea loikka päällä.

En muista milloin viimeksi on ollut niin “pöljä” päivä.

Juoksin Nuuksion Reitti 2000:lla, joka on talvisin varattu hiihtäjille.

Lunta ja jäätä reitillä piisaa vielä useaksi viikoiksi, mutta hällä väliä; siellä on kiva juosta.

Heti lenkin aluksi juoksu läks kulkemaan kuin unelma.

Sanoin myöhemmin, siis lenkin jälkeen, kaverille, että jos tuo olisi ollut elämäni viimeisin juoksutreeniä, niin parempaa muistoa juoksusta ei voisi jäädä.

Mainitsin hänelle myös, että kova työ tuo tulosta. Mitenkään annettuna tekijänä nuo ilometrit eivät siis tule.

Perusleirimme (=Nuuksion asuntomme) kuntosali alkaa pikku hiljaa valmistua. Kamat tulivat Gymstickiltä perjantaina ja nyt niitä asennellaan saunarakennuksemme sporttihuoneeseen.

Tuleva viikko on kohtuu kevyt juoksun osalta.

Toukokuun 1.viikko on puolestaan kova viikko, sitä seuraava on siitä hieman kevennetty versio ja kolmas viikko puolestaan leppoisampi. Tällä sapluunalla edetään ainakin kevään ajan.